Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Aiheuttaako porkkana tai omena oireita? Saatat kärsiä ristiallergiasta

Siitepölyallerginen voi saada oireita esimerkiksi joistakin vihanneksista, hedelmistä ja mausteista. Välttely ei kannata, vaan kokeilla sopiiko joku toinen omenalajike, jos yhdestä saa oireita.

Siitepöly ja tiettyjen ruokien valkuaisaineet vaikuttavat samalla tavalla elimistössä. Nykysuositusten mukaan tiettyjä ruoka-aineita ei pidä kuitenkaan vältellä vaan etsiä kokeilemalla itselle sopivimmat. Oireet voivat olla myös erilaisia eri vuodenaikoihin. Kuva: Kati Eloranta

Suunnilleen puolet koivuallergisista saa oireita juureksista ja hedelmistä. Ristiallergialla tarkoitetaan allergisia reaktioita muille kuin varsinaiselle allergian aiheuttajalle.

Siitepöly ja tiettyjen ruokien valkuaisaineet vaikuttavat samalla tavalla elimistössä, joten elimistön immuunijärjestelmän on vaikea erottaa niitä toisistaan.

Myös heinälle ja pujolle allergisilla esiintyy ristiallergiaa, mutta se on koivua harvinaisempaa.

- Suurin osa aikuisten ruoka-allergioista on ristiallergiaa. Yleisimpiä aiheuttajia ovat siitepölyt, Allergia-, Iho- ja Astmaliiton asiantuntija Kaisa Toikko sanoo.

Ristiallergiaa esiintyy myös muun muassa lateksiallergian ja joidenkin hedelmien ja kasvisten välillä, mutta se on hyvin harvinaista.

- Lateksiallerginen voi saada oireita esimerkiksi avokadosta ja banaanista, Toikko kertoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että oireiden ilmaantuminen on aina yksilöllistä eikä johtopäätöksiä kannata vetää suoraan.

Lieviä oireita suussa ja nielussa

Ristiallergiassa oireet ovat pääosin lieviä. Hengenahdistus tai anafylaktinen sokki ovat harvinaisia.

Oireita, kuten kutinaa ja turvotusta, tulee yleensä suun, nielun ja huulten alueelle. Vatsa- ja iho-oireet ovat harvinaisia. Käsien iho saattaa reagoida, jos esimerkiksi kuorii hedelmiä tai käsittelee niitä muuten.

- Tavalliset oireet ovat suun kihelmöintiä, kutinaa ja pistelyä. Ristiallergiassa oireet ovat yleensä enemmän kiusallisia kuin vaarallisia, Toikko sanoo.

Sietokyky voi vaihdella vuodenajan mukaan. Siitepölykaudella oireillaan ruoka-aineista herkemmin, talvella ei välttämättä lainkaan.

Toikko kertoo, että sekin voi vaikuttaa, onko ihmisellä esimerkiksi stressiä tai astman pahenemisvaihe, jolloin elimistö on herkistynyt muutenkin. Tällöin ristiallergia voi oireilla enemmän.

Välttely historiaa

Koivuallergikollekin on olemassa listoja ruoka-aineista, joista allergisia oireita voi tulla. Toikko painottaa, että listoihin kannattaa suhtautua varauksella, oireet ratkaisevat. Kaikki mainittu ei ole enää pannassa.

- Ennen tehtiin niin, että kaikkea vältettiin. Muistan itsekin 90-luvulla, että siitepölyallergisena monet hedelmät ja vihannekset olivat kiellettyjä. Jos jostain sai vähänkin oireita, se otettiin heti pois. Hyvin vähän oli sellaista, mitä sain syödä.

Nykysuositus on, että lievistä oireista ei kannata heti säikähtää ja luovuttaa tai pistää tiettyä kasvista mustalle listalle.

Kaisa Toikko neuvoo, että jos oireita on vain vähän, voi kokeilla kasvista kypsennettynä, raastettuna tai esimerkiksi parin kuukauden kuluttua uudelleen. Voi kokeilla myös toista lajiketta. Esimerkiksi omenalajikkeiden joukossa voi olla niitä, jotka sopivat hyvin.

Käypä hoito -suosituksen mukaan positiivinen ihopistokokeen tulos ei siitepölyallergikolla riitä perusteluksi kasvisten, hedelmien ja mausteiden välttämiselle. Pelkästään sen perusteella ei pidä määrätä tiettyjä ruokia vältettäväksi.

Siitepölyallergikon kannattaa syödä kaikkea kasviperäistä ravintoa, jota hän oireiltaan pystyy syömään.

Allergiat voivat puhjeta missä iässä tahansa ja myöhemmin pahentua tai helpottua.

Poimintoja ristiallergisen ruokavaliosta

Ruokavaliosta ei kannata jättää mitään pois turhaan, joten kokeilemalla ja etsimällä saat nauttia monipuolisesta ruokavaliosta.

Ruoan käsittely voi auttaa. Kypsennä, höyrytä, mehusta, raasta, soseuta, säilö ja varastoi.

Mausteseokset ovat monesti allergisille vaikeita. Curryssa ja garam masalassa on muun muassa kurkumaa ja korianteria, tahinissa jauhettuja seesaminsiemeniä. Miso tehdään soijapavuista ja hummus kahviherneistä.

Kokeile mausteita korvaamaan oreganoa, timjamia, rosmariinia, valkosipulia, maustepippuria ja etikoita.

Maustamiseen voi kokeilla myös fariinisokeria, muskovadosokeria, siirappeja ja hunajaa. Pinjansiemenet sopivat rouheeksi.

Porkkanan voi vaihtaa bataattiin. Tuoreenakin syötäväksi käyvät yleensä mustikka, vadelma, puolukka, viinirypäleet, melonit, banaani, kesäkurpitsa, kurkku, purjo, sipulit, kaalit, salaatit ja maissi.

Käytä myös valmistuotteita. Maista pastöroituja hedelmämehuja, säilykehedelmiä (ananas, persikka, aprikoosi) sekä lasten hedelmä- tai marjasoseita.

Selleri on hankala kasvis, sillä se ei muutu kypsennettäessäkään. Selleri voi aiheuttaa voimakkaan reaktion koivu- tai pujoallergisille. Sitä on usein mausteseoksissa, liemikuutioissa, kasvispakasteissa ja valmisruoissa. Myöskään kiivi ja mausteet eivät muutu kypsennettäessä.

Lähteet: Käypä Hoito -suositus: Ruoka-allergia. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä 2015 sekä kansainvälinen, tutkimuksiin erikoistunut lääkeyhtiö ALK-Abelló Nordic, Allergia-, Iho- ja Astmaliitto, Siitepölyallergisen ruoka (Yhteishyvä 16.4.2014) ja Pirkanmaan Allergia- ja Astmayhdistys

Milja Kungas
milja.kungas@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X