Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

"Lahdessakin osataan tehdä maailmanluokan kokonaisuus" - tällainen mies on Ranta-Kartanon kylpylähotellihankkeen takana

Kinos-yhtiötään pyörittävä Arto Korhonen aikoo onnistua siinä, missä hotelliketju Lapland Hotels veti vuosien selvittelyn jälkeen vesiperän. Korhonen vakuuttaa, että lähes 30 000 kerrosneliön laajuiselle viihdekeskukselle on löydettävissä rahoitus kiinteistösijoittajilta. Korhosella on kokemusta isoistakin hankkeista, sillä Kinos omistaa tai hallinnoi yli 80 000 kerrosneliön kiinteistömassaa eri puolilla Suomea.

Arto Korhosen Kinos-yhtiö on selvittänyt Ranta-Kartanon kylpylähotellia puolentoista vuoden ajan. Hän vakuuttaa, että monipuoliselle viihdekeskukselle on löydettävissä rahoitus kiinteistösijoittajilta. Kuva: Juha Peurala

Vientikerman entinen tehdas kumisee tyhjyyttään Lahden Salininkadulla. Lämmintä on vain portin pielessä olevassa huoneessa, jossa kiinteistösijoittaja Arto Korhonen pitää toimistoaan.

Hän on mies, joka aikoo täyttää Ranta-Kartanon asvalttikentän massiivisella viihdekeskuksella hotellihuoneineen, 50 metrin uima-altaineen ja kylpyläosastoineen.

Tämä on melkoinen lupaus yhden miehen pyörittämältä yritykseltä, jonka liikevaihto oli viime vuonna vajaat puoli miljoonaa euroa. Korhosen esittämät suunnitelmat ovat joka tapauksessa niin uskottavia, että kaupungin johtavat viranhaltijat ja päättäjät ovat innostuneet hankkeesta.

Kiinteistöbisneksen työrukkanen

Korhosen ehdottaman yhtälön ymmärtämiseksi on paikallaan avata Kinoksen toimintatapaa. Kinosta voisi kutsua kiinteistöbisneksen työrukkaseksi, jonka tehtävänä on hallinnoida sijoituksia sekä rakentaa kiinteistösijoitustuotteita ammattimaisille sijoittajille. Lisäksi Kinos kehittää valikoituja projekteja kotimaisten ja kansainvälisten rahastojen toimeksiannosta.

Kinos omistaa tai hallinnoi yli 80 000 kerrosneliön kiinteistömassaa eri puolilla Suomea. Kiinteistöalalla 15 vuoden ajan toiminut Korhonen laskee olleensa mukana yli 250 miljoonan euron arvoisissa kiinteistösijoituksissa ja kehityshankkeissa. Hän aloitti uransa kiinteistövälittäjänä ja toimitilavälittäjänä.

- Kansainvälisten sijoittajien ryntäys Suomen kiinteistömarkkinoille ohjasi siihen, että tällainen Excel-ohjelmasta pitävä ja kielitaitoinen ihminen ajautui neuvomaan ulkomaisia toimijoita. Ensin olin konsulttina ja sen jälkeen kolmen vuoden ajan tanskalaisessa yhtiössä sijoitusjohtajana.

Kuva: Anssi Hietamaa

Keskustakiinteistöjä ja sairaala-alue

Oman yrityksensä Korhonen perusti vuonna 2011. Kinoksella on kiinteistöjä esimerkiksi Porin, Mikkelin, Kouvolan, Hämeenlinnaan ja Keravan keskustoissa.

- Citycenter-salkku omistetaan yhteistyössä sveitsiläisen rahaston kanssa. Kyse on perinteisestä kiinteistösijoittamisesta, joka vaatii aktiivista hallintoa, laskentaa ja järkevää investoimista. Projektit ovat pitkiä, eikä niistä saa mitään pikavoittoja, Korhonen kuvailee toimintaa.

Kinoksen konserniyhtiöihin lukeutuu esimerkiksi Porrassalmen Kehitys, joka omistaa Moision sairaala-alueen Mikkelissä.

- Sairaalakiinteistö ja Lahden Vientikerman kiinteistö ovat esimerkkejä klubisijoituksista, jotka keskittyvät yksittäisiin hankkeisiin.

Yhteissijoituksia rahastojen kanssa

Kinos tekee yhteissijoituksia pääsääntöisesti kansainvälisten ja suomalaisten rahastojen kanssa. Yhteistyökumppaneina on myös suomalaisia säätiöitä ja muita institutionaalisia sijoittajia.

- Ruotsista ja Tanskasta yhteistyökumppaneina on sekä yksityishenkilöitä että rahastoyhtiöitä. Erittäin hyvää yhteistyötä on esimerkiksi ruotsalaisen Brunswick-sijoituspankin kanssa.

Lahdessa kasvanut ja Hollolassa asuva Korhonen kertoo tehneensä paljon töitä saadakseen sijoittajat kiinnostumaan Lahdesta.

- Rahastojen ja kansainvälisten sijoittajien mittakaavasta katsottuna Lahti on ollut pitkään liian pieni. Hankkeet ovat olleet sijoittajien silmissä liian pieniä.

Korhosen mukaan kotimaisetkin sijoitukset keskittyvät suurimpiin kaupunkeihin ja ulkomaille.

- Eläke- ja vakuutusyhtiöt ovat perinteisesti omistaneet maakuntakeskuksissa rakennuksia. Nyt investoinnit ovat rajoittuneet aika voimakkaasti Helsingin, Tampereen ja Turun akselille.

Arto Korhonen ennakoi, että viihdekeskuksen ensimmäiset voisivat valmistua vuonna 2021. Kuva: Juha Peurala

Lahdessa paljon mahdollisuuksia

Korhonen pitää Lahtea useista syistä hyvänä sijoituskohteena.

- Lahdessa on monia voimakkaasti kehittyviä alueita, kuten Ranta-Kartano ja asemanseutu. Keskusteluyhteys virkamiesten kanssa toimii hyvin. Viime vuosina Lahdessa on ollut hyvin kehitysmyönteinen ilmapiiri. Se on ollut ilo huomata.

Kiinteistösijoittajaa miellyttävät keskustaan tehdyt investoinnit, kuten toriparkki ja matkakeskus. Lappeenrannan Teknillisen yliopiston tulo Lahteen lisää Korhosen mukaan kaupungin kiinnostavuutta.

- Elävä kaupunkikeskusta ruokkii koko seutua. Hyviä asioita on tehty, mutta keskustaan pitäisi panostaa vieläkin enemmän. Toimistorakentamista Lahdessa on ollut aika vähän, mikä tarjoaa mahdollisuuksia.

Suunnitelmissa monipuolinen viihdekeskus

Vanhan linja-autoaseman ja Pikku-Vesijärven puiston välinen Ranta-Kartanon alue vielä yhtä suurta katutyömaata. Korhosen suunnitelmien mukaan alue rakentuu muutamassa vuodessa kaupungin uudeksi matkailuvaltiksi.

Kinoksen suunnitelmissa on lähes 30 000 kerrosneliömetrin laajuinen kokonaisuus, joka ulottuisi Pikku-Vesijärven puiston reunasta vanhan linja-autoaseman naapuriin.

Järven puoleiseen päähän tehtäisiin kylpylämäinen uintikeskus. Varsinaisia hotellihuoneita tulisi 150-200. Niiden yhteyteen voitaisiin rakentaa osakehuoneistoja, joita voitaisiin käyttää sesonkiluonteisesti lisäkapasiteettina. Kokonaisuuteen tulisi myös parkkitalo, toimitiloja ja kauppa.

- Tavoitteena on monimuotoinen viihde-, liikunta- ja palvelukeskus, joka kilpailisi muiden kaupunkien ja ehkä myös ulkomaisten palveluiden kanssa. Kokonaisuudesta pitää saada sellainen, että sinne voidaan saada yksittäisten turistien lisäksi myös isompia tapahtumia ja tilaisuuksia.

"Vietäisiin maaliin aikataulussa"

Lapland Hotels tutki kylpylähotellin perustamisen mahdollisuuksia vuosien ajan, mutta ilman tulosta. Kinos selvitti Ranta-Kartanon mahdollisuuksia vuoden verran ennen kuin huhtikuussa jätti kaupungille suunnitteluvaraushakemuksen.

Korhonen vakuuttaa, että pohjatyöt on tehty huolella.

- Taustat on tutkittu sillä tavalla, että käynnistämispäätöksen jälkeen rakentaminen vietäisiin maaliin suunnitellussa aikataulussa.

Kinos on investoinut selvitysvaiheeseen kymmeniätuhansia euroja.

- Operaattoreiden ja sijoittajien kiinnostus meillä on. Olemme tehneet omia alustavia laskelmiamme, joiden mukaan yhtälö on saatavissa toimimaan.

Pelkällä hotellilla ja uimahallilla hanketta ei Korhosen mukaan saada kannattavaksi.

- Kysymys täytyy olla laajemmasta kokonaisuudesta, jolloin volyymi alkaa kiinnostaa sijoittajia. Rakentamisesta tulee kokonaistaloudellista, ja hanke saadaan toteutettua.

Maailmanluokan kokonaisuus"

Jos joulukuussa kokoontuva tekninen ja ympäristölautakunta hyväksyy suunnitteluvarauksen, selvityksiä tarkennetaan yksityiskohtien tasolle.

- Tällaisia ovat esimerkiksi paalutustarpeet, maankäyttökorvaukset, rakentamisen hinta ja kaavamääräykset. Myös uimahallin rahoitusta pitää tutkia. Voimme esittää asiasta oman tarjouksemme, mutta hyväksymme myös sen, jos kaupunki haluaa kilpailuttaa hankkeen muualla.

Rakentaminen pysyisi Ranta-Kartanon voimassa olevan kaavan korttelialueiden sisällä. Korkeimmat osat olisivat kahdeksankerroksisia kuten nykyisessäkin kaavassa. Rakentaminen edellyttää joka tapauksessa kaavamuutosta.

- Emme lähde rikkomaan kaavan henkeä. On tärkeää, että alue on viihtyisä näköinen. Kun elävöitetään kaupunkikeskustaa, tuntuisi omituiselta, jos kaavasta haluttaisiin valittaa.

Rakennuksista tehtäisiin ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita.

- Haluamme malliesimerkin siitä, että Lahdessakin osataan tehdä maailmanluokan kokonaisuus. Sertifiointi maksaa muutaman prosentin enemmän, muttei ole huono investointi.

Ranta-Kartano sijaitsee keskeisellä paikalla keskustan ja Vesijärven ranta-alueen välissä. Alueen katuja on rakennettu keväästä lähtien. Kuva: Juha Peurala

Rakentaminen voisi alkaa 2020

Korhosen mukaan kylpylähotelli voisi valmistua nopeimmillaan noin neljässä vuodessa.

- Rakentaminen voisi mahdollisesti alkaa vuoden 2020 keväällä. 2021 ensimmäisiä osia voitaisiin käyttöön. Näin olemme itse ajatelleet, mutta tämä on vielä spekulaatiota.

Aikataululla ei ole Korhosen mielestä ratkaisevaa merkitystä, jos sellainen ylipäätään on.

- Pahinta olisi jäädä junnaamaan tekemättömyyden tilaan. Jos aikataulua ei pystytä antamaan, se on myrkkyä.

Kinoksen tehtävänä olisi johtaa kylpylähotelliprojektia. Yritys on jo palkannut hanketta varten projektipäällikön

- Emme lähtisi tällaiseen hankkeeseen, jos emme tietäisi, että pystymme viemään tämän omalta osaltamme läpi. Aina on tietysti riskejä, kuten se, että kaava tai uimahallin sijoittaminen ei toteudu.

Vientikerman korttelissa lähes kaikki menee uusiksi

Ranta-Kartanon hankkeen etenemistä odotellessaan Kinos peruskorjaa Vientikerman korttelissa Loviisankadulla sijaitsevaa puutaloa. Tehtaan henkilöstöruokalana toiminut rakennus oli odotettua huonommassa kunnossa.

- Ykköskerroksen ulkoseinärunko ja muutama väliseinä voitiin säilyttää. Alapohja, yläpohja ja välipohja jouduttiin purkamaan. Maata kaivettiin kolme metriä talon alta. Rakennus on ollut tehtaalle paja tai keittiö, eikä siitä ole välitetty.

Talo saneerataan Kinoksen toimistokäyttöön. Korhosen mukaan remonttiin uppoaa enemmän rahaa kuin uuden pientalon rakentamiseen.

- Kaikkea ei mitata rahassa. Haluamme näyttää, että kiinteistösijoittamisessa on muitakin arvoja.

Tekeillä olevan kaavamuutoksen valmistuttua Vientikerman tehtaan paikalle tulee asuntoja ja toimitiloja. Rakennusoikeutta tulee noin 15 000 kerrosneliömetriä. Korttelissa lähes kaikki menee uusiksi.

- Vanhaan kengityskouluun olisi saanut hienoja loft-asuntoja. Koneistoöljyä on niin syvällä talon rakenteissa, että sitä ei saa sieltä pois. Rakennus olisi säästetty, jos se olisi mahdollista, Korhonen sanoo.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi