Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Lakia huudetaan julki-imetyksen turvaksi

Kansallisessa imetyksen edistämisen toimintaohjelmassa esitetään, että äidin oikeus imettää lastaan julkisesti turvataan Suomessa lainsäädännöllä.

Äitejä on Suomessa pyydetty poistumaan esimerkiksi ravintolan vessaan tai imetyshuoneeseen julki-imetyksen takia. Kuva: Kautto Jaana

Julkisilla paikoilla tapahtuvalle imetykselle halutaan lain suoja.

Tänä syksynä ilmestyneessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uudessa Kansallisen imetyksen edistämisen toimintaohjelmassa 2018-2022 esitetään, että äidin oikeus imettää lastaan julkisesti turvataan Suomessa lainsäädännöllä.

- Julki-imettäminen herättää hyvin voimakkaita tunteita ja on herkkä asia. Silloin tällöin nousee eri puolella Suomea tilanteita, joissa esimerkiksi ravintolassa äitiä pyydetään siirtymään WC:hen tai imetyshuoneeseen. Näissä tilanteissa äiti usein kokee itsensä häirityksi, yksi suosituksen kirjoittajista, kätilö Anitta Nykyri perustelee.

Hän kertoo, että kuvatun kaltaisia tilanteita jaetaan aina silloin tällöin esimerkiksi imetyksen tuen Facebook-ryhmässä. Viime vuonna syntyi kohu sosiaalisessa mediassa, kun stylisti Teri Niitti jakoi sosiaalisen median kanavissaan kuvan imettävästä äidistä ja paheksui julkista imetystä.

Lainsäädäntö takaa tällä hetkellä julkisen imetyksen ainakin Australiassa, Filippiineillä, Taiwanissa, Iso-Britanniassa ja osassa Yhdysvaltoja. Lain ansiosta imettävää äitiä ei voi näissä maissa käskeä poistumaan esimerkiksi kahvilasta tai liikennevälineestä.

Imetyshuoneeseen ei pakko mennä

Nykyri toivoo, että imetykseen suhtauduttaisiin Suomessakin normaalina tilanteena, jossa äiti ruokkii lastaan.

- Jos äidillä olisi lain suoja, hän varmasti tietäisi, että menipä hän minne tahansa, hänen ei tarvitsisi miettiä, onko tässä kohdassa varmasti sopivaa ruokkia lasta.

Viime vuosina kauppakeskuksiin on rakennettu imetyshuoneita, joita Nykyri pitää sinänsä positiivisena ilmiönä. Hän kuitenkin toivoo, että imetykselle varattu huone ei tarkoita sitä, että imetys on sallittua vain imetyshuoneessa.

- Imetyshuone on ihan hyvä, mutta sekin vaihtoehto pitää olla, että äiti haluaa esimerkiksi ravintolassa muun pöytäseurueen mukana imettää lastaan, Nykyri toteaa.

Työssä imetystaukoja

Kansallisessa imetyksen edistämisen toimintaohjelmassa todetaan myös, että suomalaisessa työelämän lainsäädännössä huomioidaan imettävien äitien erityisiä tarpeita melko vähän.

Toimenpideohjelmassa esitetään, että Suomi ratifioisi kansainvälisen työjärjestön ILO:n äitiyssuojelusopimuksen, joka mahdollistaisi esimerkiksi taukojen pitämisen työpaikalla imetyksen ajaksi.

Suomi ei ratifioinut 2000-luvun alussa äitiyssuojelusopimusta, koska sen nähtiin vaativan voimassa olevan lainsäädännön tarkistamista. Työnantajakeskusjärjestöt vastustivat sopimuksen ratifiointia, palkansaajajärjestöt sen sijaan kannattivat.

Nykyrin mukaan äidin työelämään paluu voisi kuitenkin helpottua, jos pitkä imetys mahdollistuisi myös työpaikalla.

- Imetys tai maidon pumppaaminen ei olisi suuri häiriö työpäivään, Nykyri sanoo.

Myös meneillään olevassa perhevapaiden uudistuksessa pitäisi Nykyrin mukaan huomioida imetys.

- Olisi tärkeää, että ei tehtäisi mitään tarkkaa viikkomallia, paljonko äiti saa ja paljonko isä, vaan perheille jäisi joustavuutta, jonka turvin voisi myös imettää pitkään, Nykyri sanoo.

Hän pelkää, että kovin tiukkarajaisena vanhempainvapaat voivat rajata myös imetyksen kestoa.

Ministeri ei lämpene laille

Kun perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolta (kesk.) kysyy julkisilla paikoilla tapahtuvasta imetyksestä, hän ensin huokaisee raskaasti.

- Tämä on vaikea aihe, hän sanoo.

Hän toivoo, että imetyksestä voitaisiin keskustella Suomessa arkipäiväisenä asiana.

- Nyt sen ympärillä on paljon myyttistä puhetta, jossa imetystä käsitellään liiaksi terveysvaikutusten kautta. Silloin helposti muodostu lieveilmiö, että asiasta voi tulla hyvin paineistettu tai syyllistävä, jos imetys ei jostakin syystä onnistu, Saarikko harmittelee.

Ministeri näkee imetyksen tärkeänä, mutta silti hän ei lähtisi suojelemaan sitä lailla. Ministeriössä ei ole julki-imetyksen turvaavaa lakivalmistelua meneillään, eikä Saarikko lupaa, että sellaista olisi kovin nopeasti tulossakaan.

- Peräänkuulutan arkista ja arkijärkistä suhtautumista tähän asiaan. En näe sitä ensimmäisenä asiana, jossa olisi tarve kiireesti edetä lainsäädännön kautta, vaan ennemminkin yleisen suvaitsevaisuuden kautta.

Syytä siihen, miksi Suomi ei ole ratifioinut Kansainvälisen työjärjestö ILO:n äitiyssuojelusopimusta, Saarikko ei osaa suoralta kädeltä sanoa.

- ILO-sopimuksen ratifiointi voisi kuitenkin olla kuitenkin yksi näkökulma, jota voisi miettiä perhevapaiden uudistamisen yhteydessä, hän toteaa.

Päävastuu ratifioinnista on työ- ja elinkeinoministeriöllä.

Mutta mitä Saarikko sanoo niille, jotka haluavat poistaa julkisilla paikoilla imettävät äidit vessoihin tai koteihin?

- En haluaisi asettua valtakunnan moraalin vartijaksi. Ehkä oma tunneperäinen kokemukseni asiaan on kuitenkin se, että on vaikea nähdä, että julkinen imetys olisi kenellekään haitaksi. Vastasyntyneen ruokkiminen on maailman luonnollisin asia ja suomalaiset äidit tietävät, miten asian voi hoitaa tyylikkäästi. Heihin luotan tässäkin, hän toteaa.

Saarikolla on myös omakohtaista kokemusta imetyksestä työpaikallaan eduskunnassa. Saarikkoa ei kuitenkaan ole nähty imettämässä eduskunnan suuressa salissa.

- Löysin eduskunnasta paikan, jossa pystyin imettämään suurempaa huomiota herättämättä, hän toteaa.

Julki-imetyksen yleisessä hyväksynnässä pitäisi hänen mielestään edetä ensisijaisesti käytännön ratkaisuilla, kuten tiloilla, jotka mahdollistavat imetyksen.

- En tykkää yhteiskunnasta, jossa ensimmäinen vastaus kaikkeen on aina laki, hän toteaa.

Katri Nieminen / Uutissuomalainen
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi