Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Suomen metsien käytön kohtalonhetket käsillä EU:ssa

Lulucf-asetus voi saada lopullisen muotonsa jo joulukuun puolivälissä. Asetuksen tarkoituksena on estää ilmakehän hiilidioksidia sitovien metsien liika kaataminen.

Europarlamentaarikko Nils Torvalds (r.) pyrkii yhä vaikuttamaan lulucf-mietinnön esittelijään Norbert Linsiin, jotta Suomen näkökulmat metsien käytöstä huomioidaan. Kuva: Mikko Stig

Suomen biotalouden kaksi kohtalonhetkeä ovat pian käsillä. Ensimmäinen on lulucf-asetus, jota parhaillaan käsitellään trilogissa eli Euroopan parlamentin, ministerineuvoston ja komission välisissä neuvotteluissa. Asetuksen tarkoituksena on estää ilmakehän hiilidioksidia sitovien metsien liika kaataminen.

Suomessa lulucf ratkaisee sen, voidaanko hakkuita lisätä vuotuisesta noin 65 miljoonasta kuutiosta jopa 80 miljoonaan kuutioon.

Euroopan parlamentin ympäristöasioita käsittelevässä valiokunnassa (ENVI) istuvan Nils Torvaldsin (r.) mukaan tilanne trilogissa on vaikea.

- Suomi joutuu perääntymään tavoitteesta hakata puuta 80 prosenttia vuotuisesta kasvusta, hän arvioi tällä viikolla Brysselissä.

Lopulta kukaan ei tiennyt, mistä äänestettiin. Anneli Jäätteenmäki

Lulucf-mietinnön esittelijän, saksalaisen Norbert Linsin mukaan asiasta pyritään saamaan sopu 14. joulukuuta.

- Se on viimeinen mahdollisuus saada sopu aikaan tämän vuoden puolella.

Sitä ennen Linsin on kuitenkin saatava aikaan valtavasti kompromisseja parlamentin ja ministerineuvoston kantojen välille.

Voitto muuttui tappioksi

Suomessa Euroopan parlamentin Lulucf-äänestys 13. syyskuuta tulkittiin voitoksi hallitukselle ja metsätaloudelle, vaikka se oli vasta yksi - joskin tärkeä - etappi päätöksenteossa. Parlamentti muutti hiilinielujen vertailutasoa Suomen kannalta edullisemmaksi sekä poisti esityksestä intensiteetin eli hakkuumäärän rinnastamisen vuotuiseen kasvuun.

Torvaldsin mukaan keskeistä oli saada asetustekstistä pois sana ”intensiteetti”.

- Lulucf:stä yritettiin vääntää luonnonsuojeluohjelma. Jos se olisi mennyt ympäristövaliokunnan alkuperäisessä muodossa läpi, 1-2 biopolttoainetehdasta jäisi toteutumatta Suomessa.

Kylmä suihku tuli jäsenvaltioita edustavassa ministerineuvostosta 13. lokakuuta, kun Suomi ei saanut riittävän suuria joustoja hiilidioksidipäästöihin. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) kuvasi neuvoston päätöstä Suomelle pettymykseksi, sillä se ei kata suunniteltua puunkäytön lisäämistä.

Tehtaan kohtalo mäntyöljyn varassa

Toinen kohtalonhetki on RED 2 -direktiivin käsittely, jossa määritellään kestävyyskriteerit biopolttoaineille. ENVIn äänestyksessä kestävien raaka-aineiden listalta putosi pois mäntyöljy, joka otettiin listalle vasta pari vuotta sitten.

- Emme päässeet mistään yhteisymmärrykseen, joten äänestimme erikseen noin 300 kohdasta. Lopulta kukaan ei tiennyt, mistä äänestettiin ja mikä oli lopputulos, kuvaa ENVIssa istuva Anneli Jäätteenmäki (kesk.).

Jäätteenmäen mukaan mäntyöljyn tiputtaminen listalta merkitsisi esimerkiksi kaksi vuotta sitten Lappeenrannassa käynnistetyn UPM:n biojalostamon sulkemista viiden vuoden kuluessa päätöksestä.

Tehtaalla ei vielä kannata heittää pyyhettä kehään, sillä asia käsittely on alkumetreillä. Parlamentissa se on tammikuussa.

Sari Vanninen / Uutissuomalainen
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi