Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Suomalaisten nuorten matematiikan osaaminen notkahti -"Opiskelu ei kiinnosta"

Jalmari Lehtonen ei koulussa juuri miettinyt matematiikan hyödyllisyyttä, mutta nyt hän tarvitsee sitä joka päivä. Kuva: Sami Kuusivirta

Oppilaat pitävät matematiikkaa hyödyllisenä mutta eivät ole kiinnostuneita siitä. Tässä on matematiikan opiskelun suuri paradoksi, toteaa matemaattisten aineiden arviointiasiantuntija Sami Julin Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta Karvista.

Kiinnostuksen puute on syynä siihen, että suomalaisten lasten ja nuorten matematiikan osaaminen on 2000-luvulla kansainvälisissä arvioinneissa notkahtanut.

- Osaamisen lasku näyttää nyt kuitenkin pysähtyneen. Taidot ovat edelleen kansainvälisesti verrattuna hyvällä tasolla, Julin sanoo.

Matematiikalla on imago-ongelma, sanoo Helsingin yliopiston tutkijatohtori Laura Tuohilampi.

- Melkein kaikki haluaisivat osata matematiikkaa. On hassua, miten sen opiskelu onkin osattu tehdä niin epäkiinnostavaksi, Tuohilampi toteaa.

Tuohilampi on väitellyt matematiikan opetuksen kiinnostavuuden lisäämisestä ja julkaissut aiheesta teoksen Matikkanälkä (2017). Yksi kouluopetuksen ongelmista on hänen mukaansa lyhyissä ja suljetuissa tehtävissä, joiden toistaminen ei motivoi. Oppilaat eivät välttämättä hahmota mitä hyötyä tehtävistä on eivätkä pääse soveltamaan muuta osaamistaan.

- Olisi tärkeää jättää välillä oppikirja pois ja aktivoida oppilaiden omaa ajattelua. Voitaisiin pohtia vaikka niitä arjen tilanteita, joissa matematiikkaa tarvitaan, Tuohilampi sanoo.

Kiinnostuksen puute on Tuohilammen mielestä matematiikan kohdalla tällä hetkellä suurempi ongelma kuin osaamisen taso.

- Matematiikan oppisisällöt olisivat otettavissa melko helposti haltuun, jos kiinnostusta olisi. Toisaalta osaamisvarasto menee hukkaan, jos ei ole kiinnostusta käyttää sitä, Tuohilampi pohtii.

Erityisesti tyttöjen heikosta kiinnostuksesta matematiikkaa kohtaan on oltu huolissaan. Sami Julinin mukaan tyttöjen ja poikien osaaminen on keskimäärin samalla tasolla.

- Motivaatiota voitaisiin opetuksessa yrittää hakea esimerkiksi soveltavilla tietokoneohjelmilla, Julin pohtii.

Pitää osata soveltaa

Lahden Lyseon lukiossa matematiikkaa opettava Esa Palkio sanoo, että suuntaus esimerkiksi ylioppilaskokeissa on kohti soveltavia tehtäviä.

Ylioppilaskoe on nykyään kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa pitää sata laskea perustehtäviä ilman laskinta, ja toisessa osassa soveltaa osaamaansa, ja silloin laskinta saa käyttää. Parin vuoden päästä kokeet muuttuvat sähköisiksi, ja silloin mukaan saattaa tulla vaikka taulukkolaskentaa ja ison tietomäärän käsittelemistä.

- Juuri sellaista matematiikan pitäisikin olla. Ei niin, että opetellaan ulkoa joku derivointikaava, jota ei koskaan käytetä, Palkio sanoo.

Palkio ehdottaa, että aineenopettajia pitäisi saada opettamaan matematiikkaa jo alakouluun. Se voisi innostaa oppilaita matematiikan opiskeluun nykyistä paremmin.

Tyttöjen ja poikien osaaminen on keskimäärin samalla tasolla. matemaattisten aineiden arviointiasiantuntija Sami Julin

- Pitäisi antaa oppilaille yksinkertaisia pulmia, jotka ratkaistaisiin matematiikan avulla, Palkio sanoo.

Palkio sanoo, että joskus oppilaat ajattelevat, ettei lukion matematiikkaa tarvi mihinkään, jos ei aio matematiikan opettajaksi. Todellisuudessa matematiikkaa tarvitaan kuitenkin monessa.

- Matemaattista ajattelua pitäisi olla enemmän. Ja onhan se toisaalta hyvä vaikka remonttihommissa, että osaa katsoa itsekin, mitä pitää tehdä.

Tänään sunnuntaina 22.10. lokakuuta vietetään vuosittaista matematiikan päivää. Päivämäärä on valittu matemaatikko Rolf Nevanlinnan syntymäpäivän mukaan.

Laskin aina esillä

Lahden Launeen K-Raudassa sisustusosaston myyjänä työskentelevä Jalmari Lehtonen hyödyntää työssään perusmatematiikkaa joka päivä.

- Lasken lattioiden ja seinien pinta-aloja. On tärkeää laskea tuotteen menekki asiakkaalle oikein, Lehtonen sanoo.

Lehtonen väittää, että hänellä itsellään on huono matikkapää, mutta työssä tarvittavat laskut sujuvat rutiinilla.

- Asiakkaat ovat usein saaneet laskettua neliömäärän itse, mutta apua pyydetään siihen, montako rullaa tapettia tarvitaan. Monella on myös tapana tinkiä rautakapassa, joten alennuksia lasketaan myös.

Emmi Tuomisto
emmi.tuomisto@ess.fi
@
Terhi Nevalainen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi