Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Ammattikuskien rattijuopumus on harvinaista, mutta lisääntymässä: "Kuljetusalalle tulee vääränlaista porukkaa"

AKT:n ja poliisin edustajat ovat sitä mieltä, että yhä useammalla kuskilla menee työ ja huvi sekaisin. Kuljettajista on kova pula, ja osa kokee, että alalle palkataan ketä sattuu. Työnantajien on hankala valvoa kaukana tien päällä liikkuvaa väkeään. Paikallisbusseissa ja takseissa on kovempi kontrolli.

Ammattikuskien rattijuopumukset ovat kasvussa, arvioivat poliisi ja kuljetusalan työntekijät. Kuva: juha juntto

Ammattikuskien rattijuopumukset ovat kasvussa, arvioivat poliisi ja kuljetusalan työntekijät. Arviot perustuvat tuntumaan, sillä aiheesta ei ole saatavilla tilastotietoa.

- Kyseessä on harvinainen, mutta valitettava ilmiö, joka on nostamassa päätään. Kuljettajista on alalla kova pula, ja mukaan päätyy myös päihdeongelmaisia, sanoo ylikomisario Jouni Takala Hämeen poliisista.

Hän kertoo, että vuosittain 3-5 ammattikuljettajaa jää kiinni työtehtävissään. Lisäksi ovat ne kuljettajat, jotka kärähtävät ratista vapaa-ajallaan ja menettävät korttinsa.

Joutsassa ajoi tiistaina ulos tieltä ja edelleen salmeen puoliperävaunuyhdistelmä. Poliisi epäilee kuljettajaa rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Työntekijäliitto AKT:n Lahden aluetoimitsija Ari Lehtola tunnistaa ilmiön ja sanoo, että kuljetusalalle tulee nykyään "vääränlaista porukkaa".

- TE-toimisto puuhaa työllistämistoimiaan ja ohjaa alan koulutuksiin sellaisiakin, jotka eivät alalle sovellu. Sellaisia, jotka eivät ole niin sanotusti automiehiä ja sitoutuneita hommaan. Heillä saattaa olla myös omassa elämänhallinnassa puutteita. Mutta TE-toimistoa kiinnostaa vain se, että saadaan työttömyystilastot siivottua, Lehtola sanoo.

Hänen mukaansa alalla on pieniä alihankkijayrityksiä, joille kelpaa kuskiksi "kuka tahansa". Lehtolan mielestä ne firmat, joissa on ammattikuljettajat, muodostavat oman ryhmänsä.

- Tässä on vaakalaudalla kuljetusalan maine.

Työnantajalla harvoin mahdollisuutta valvoa ajokuntoa

Työnantajapuolella tilannetta ei nähdä aivan yhtä synkkänä. Kuljetusyritysten edunvalvoja SKAL:n asiantuntijapalveluiden johtaja Petri Murto sanoo, että kuljettajien alkoholiongelmat eivät ole olleet erityisesti esillä.

- Se, että kuljettaja ajaisi työtehtävissä alkoholin vaikutuksen alaisena, on harvinaista. Kuljettajakunta on pääosin vastuullista. Niitä, jotka ajavat vapaa-ajallaan kortin hyllylle rattijuopumuksen takia ja ovat siksi estyneitä tekemään työtään, on tiedossamme jonkin verran, Murto sanoo.

Murron tiedossa ei ole, että kuljetusalan yritykset olisivat lisänneet omavalvontaa esimerkiksi alkolukoin.

- Sehän on harvinaista, että työnantaja tapaisi työntekijän ennen työvuoroa. Kuljettaja ottaa auton käyttöön yleensä itsenäisesti, eikä työnantajalla ole mahdollisuutta valvoa ajokuntoa, Murto sanoo.

Ammattikuskeista koulutaksia ajavien on käytettävä alkolukkoa ennen liikkeelle lähtöä. Jouni Takala ei kannata alkolukkopakon laajentamista kaikille ammattikuljettajille.

- Se on iso kustannuserä, ja alkolukko estää kyllä kohtuuhyvin alkoholin vaikutuksen alaisena ajamisen, mutta ei huume- tai lääkepäissään ajelua.

Hän ei usko työpaikalla tehtävien pakollisten puhallutustenkaan estävän kaikkia tapauksia. Kuljettaja saattaa olla kauankin pois työpaikalta.

- Työnantajalla on vastuu valita sopivat ihmiset alalle rekrytointivaiheessa. Myös työyhteisössä tapahtuva tarkkailu voi tuoda ongelmatapaukset ilmi.

Hämeen TE-toimisto: Olemme sen varassa, mitä ihminen kertoo

Hämeen TE-toimistosta kiistetään väitteet, joiden mukaan he pakottaisivat ihmisiä tietylle alalle tai tiettyyn koulutukseen. Viestintäasiantuntija Maarit Ahomäki kertoo, että kuljetusalan töitä tarjotaan sellaisille työnhakijoille, jotka ovat ilmoittaneet alan hakuammatikseen.

- Mutta työnantaja päättää, kenet palkkaa. TE-toimisto ei palkkaa ketään, Ahomäki sanoo.

Hämeessä on tällä hetkellä tarjolla yksi työvoimapoliittinen koulutus kuljetusalalle, ja sekin on täydennyskoulutusta. Se voi tulla tarpeeseen, jos haluaa vaihtaa esimerkiksi raskaan ajoneuvon kuljettajasta bussikuskiksi. Noin yleisesti kuljetusalan koulutukseen päästäkseen pitää täyttää tiukat kriteerit: lääkärintarkastus, ajokorttiseulonta, Trafin rekisterioteseulonta ja haastattelu.

- Tietenkin olemme sen varassa, mitä ihminen meille kertoo. Jos esimerkiksi alkoholiongelma ei ole tullut esille lääkärintarkastuksessa, eikä ihminen kerro meille asiasta, joku saattaa päästä vahingossa seulan läpi, Ahomäki sanoo.

Hänen mukaansa kuljetusalan tehtävistä melkeinpä kilpaillaan, eikä TE-toimistolla ole mitään intressejä pakottaa ketään alalle, jolle he eivät halua.

Lahden busseissa alkolukot, taksikuskitkin siistiä väkeä

Lahden paikallisliikenteessä näkyvien sinisten bussien kuljettajilta sopii odottaa selvää päätä, sillä busseissa on alkolukko.

- Ajokunnon tarkistaminen on kuljettajille arkea. Alkolukko on tilaajan vaatimus, ja hyvä vaatimus onkin. Matkustajaliikenteessä turvallisuus on erittäin tärkeä asia, ja uskon, että tietoisuus alkolukosta ehkäisee kuljettajien päihteiden käytön ennen työvuoroa, sanoo toimitusjohtaja Mikko Markkula Koiviston Autosta.

Lahden paikallisliikenteen linja-autojen kuljettajille ajokunnon tarkistaminen on arkea, sillä autoissa on alkolukko. Kuva: juha juntto

Yrityksen työntekijöistä 1-2 vuodessa kärähtää alkolukkokontrollissa. Koiviston Autolla on päihdeohjelma, ja työntekijä ohjataan käryn jälkeen hoitoon. Käytännössä kärähtämisestä seuraa potkut.

- Tässä on pakko olla tiukkana. Voisimme antaa vain varoituksen, mutta käytännössä työsuhde on pakko päättää.

Lahden Aluetaksin toimitusjohtaja Timo Ahokanto ei ole 1,5 vuotta kestäneen pestinsä aikana saanut kertaakaan tietoonsa, että taksikuski olisi ajanut päihtyneenä.

- Ei ole tullut vinkkiä alkoholilta tuoksuvasta kuskista, ei ole tarvinnut lähettää ketään kotiin kesken työvuoron eikä soittaa poliisille tästä syystä, Ahokanto kertoo.

Taksinkuljettajien työyhteisö on Ahokannon mukaan niin tiivis, että alkoholilta tuoksahtava kuljettaja jäisi pian kiinni, eikä asia jäisi huomaamatta asiakkailtakaan.

- Kuljettaja tapaa väkisin muita kuljettajia työvuoron aikana. Kyllä siinä äkkiä kollega puuttuisi asiaan, jos alkoholi tuoksuisi. Kyse on myös ammattiylpeydestä, varsinkin pitkän linjan kuljettajat arvostavat ammattinsa korkealle ja haluavat pitää kiinni siitä arvokkuudesta.

Automaattivalvonta ei korvaa poliisin tekemää valvontaa

SKAL:n Petri Murto sanoo, että kuljetusalalla eletään nousukautta ja liikevaihto on hyvässä kasvussa. Kuljettajista on pulaa, ja ammattikuljettajalta vaaditaan ammattipätevyystutkinto. Hän myöntää, että alalle on tullut sellaisiakin, jotka eivät sinne sovi.

- On ikävää, että alan koulutuspaikkoja tuhlataan antamalla niitä sellaisille, jotka menevät koulutukseen vastentahtoisesti, eivätkä sitten työllisty alalle. Tarvitsemme työvoimaa, eikä koulutuspaikkoja pitäisi viedä heiltä, joilla on aito kiinnostus alalle, Murto sanoo.

Hän on kuullut juttuja ulkomaalaiskuskien ajokunnosta - että sitä ei aina löydy.

- En osaa sanoa, pitävätkö jutut paikkansa. Jos pitävät, asiaan pitää puuttua valvonnalla. Poliisin on helppo tarkistaa kuljettajan ajokunto muun raskaan liikenteen valvonnan yhteydessä. Tästä päästään siihen, ettei paljon puhuttu automaattivalvonnan lisääminen voi ikinä korvata sitä fyysistä valvontaa, jonka poliisi kentällä pystyy tekemään.

Jouni Takala kertoo Hämeen poliisin valvovan raskasta liikennettä viikoittain. Samalla kun tutkitaan ajoneuvon kunto, tarkistetaan myös kuljettajan ajokunto.

- Joutsan tapauksessa oli paljon tuuria mukana. Humalassa ajaminen ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää, Takala sanoo.

Rattijuopumustapaukset vähentyneet vuosi vuodelta

Poliisin tilastoista käy ilmi, että raskaan liikenteen valvontaan käytetyt henkilötyövuodet ovat selvästi vähentyneet viimeisen kahden vuoden aikana. Esimerkiksi Hämeessä käytettiin kyseiseen valvontaan 5,9 henkilötyövuotta vuonna 2015, kun viime vuonna luku oli 3,3.

Sen sijaan rattijuopumusten kokonaismäärä on poliisin tilastojen perusteella laskenut tasaisesti vuodesta 2010. Tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä on jäänyt kiinni 13 531 rattijuoppoa, kun vuonna 2010 ratista narahti yli 21 000 henkeä. Samalla aikajaksolla huumekäryjen osuus rattijuopumustapauksista on kasvanut niin, että kaikista rattijuopumustapauksista jo noin puolet on huumekäryjä.

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Pelottaako liikenteessä?
Pelottaako liikenteessä?
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi