Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Ilmastonmuutos käytännössä: enemmän puutiaisaivotulehduksia, vähemmän hellepäiviä

Kuva: Colourbox

Pienemmässä mittakaavassa enemmän punkkeja ja puutiaisaivotulehduksia ja hirvikärpäsiä, suuremmassa entistä enemmän tuhoisia hirmumyrskyjä, ruuan tuotannon vaikeutumista, ilmastopakolaisuutta ja konflikteja. Näin ilmastonmuutoksen vaikutukset tiivistää toimittaja Hanna Nikkanen & Työryhmä tuoreessa kirjassa Hyvän sään aikana (2017).

Nikkanen on tehnyt kirjan ilmastonmuutoksesta yhdessä Tampereen yliopiston opiskelijoiden kanssa.

Kun lämpötila nousee yli puoli astetta, metsänraja kipuaa tunturissa noin sadan metrin matkan, kirjassa kerrotaan.

"Valojen sammuttelu ja kierrättäminen eivät riitä. Myös tabut on otettava mukaan", tekijät kirjoittavat. Se tarkoittaa esimerkiksi elintason, yksityisen omaisuuden, talousjärjestelmän, lihansyönnin ja lisääntymisen kriittistä tarkastelua.

- Ilmastonmuutos on suurin arktista aluetta uhkaava asia. Alue lämpenee yli kaksi kertaa nopeammin kuin muu maapallo. Vaikka pysyisimme Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteissa pitää maapallon lämmönnousu kahdessa asteessa, lämpötila nousee silti lähes viisi astetta arktisella alueella. Huono kehitys on todella nopeaa, mutta vielä ei ole liian myöhäistä. Jos saamme keskeiset ilmastotavoitteet läpi, alueen lämpeneminen saadaan pysäytettyä vuosisadan puoliväliin, sanoo ympäristöjärjestö WWF:n Suomen arktinen asiantuntija Lotta Manninen.

Arktisella alueella valtavat öljy- ja kaasuvarannot

Suomi on ollut toukokuusta alkaen Arktisen neuvoston puheenjohtaja. Kaksi vuotta kestävän kauden pääteemat ovat ilmastonmuutos ja kestävä kehitys. Arktinen neuvosto on kahdeksan maan muodostama hallitustenvälinen foorumi, joka tähtää ympäristönsuojeluun arktisella alueella. Jäsenmaita ovat Suomen lisäksi Ruotsi, Norja, Islanti, Tanska, Yhdysvallat, Venäjä ja Kanada.

WWF on mukana Arktisessa neuvostossa tarkkailijajäsenenä.

- WWF:llä on menossa kampanja, joka tähtää raskaan polttoöljyn käytön välttämiseen ja lopulta kieltämiseen arktisessa meriliikenteessä. Onnettomuusriskin ohella iso ongelma on musta hiili eli noki, joka on yksi raskaan polttoöljyn päästöistä. Kun noki laskeutuu vaaleille lumi- ja jääpinnoille, se kiihdyttää niiden sulamista, Manninen kertoo.

Järjestöllä on myös toinen kampanja, Arctic Commitment, jonka avulla yhtiöt voivat vapaaehtoisesti lopettaa raskaan polttoöljyn käytön. WWF:n huolena on sekin, että kun jää sulaa, arktisen alueen luonnonvarojen käyttö kiihtyy. Esimerkiksi öljyyn ja kaasuun päästään entistä helpommin käsiksi. Myös laivaliikenne kiihtyy reittien vapautuessa - risteilyturismi on yksi kasvava ilmiö alueella.

- Öljyn ja kaasun tuotantoa alueella ei pidä lisätä enää yhtään, Manninen sanoo. Markus Mäki kertoo Hyvän sään aikana -kirjassa, että arktisella alueella on arvioiden mukaan noin 90 miljardia tynnyriä raakaöljyä, 44 miljardia tynnyriä nestekaasua ja 50 000 kuutiokilometriä maakaasua. "Se tarkoittaa yhteensä noin 13:a prosenttia kaikista maapallon käyttämättömistä raakaöljyvarannoista ja peräti 30:tä prosenttia maakaasuvarannoista", Mäki kirjoittaa.

Mäki viittaa asiantuntijalausuntoihin, joiden mukaan 70-80 prosenttia fossiilivarannoista pitäisi jättää käyttämättä, jos Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet mielitään saavuttaa.

Mutta mitä me voimme tehdä asian eteen?

Maailman ilmatieteen järjestö (WMO) raportoi, että viime vuosi oli maailman lämpimin vuosi 136 vuoteen. Arktisen alueen merijää suli viime vuonna lähes ennätyspieneksi vuodesta 1979 jatkuneen mittaushistorian aikana. Ainoastaan vuonna 2012 peite oli vielä pienempi. NASA on julkaisi viime vuonna Youtubessa videon, jossa näkyy jääpeitteen sulaminen maaliskuulta elokuulle. Muutos on huomattava.

Jannika Melkko kirjoittaa Hyvän sään aikana -kirjassa, että maapallon lämpeneminen on nopeinta lähellä napoja, varsinkin pohjoisella pallonpuoliskolla, ja tästä syystä Suomen ilmaston arvioidaan lämpenevän lähes kaksi kertaa nopeammin kuin muun maapallon. Talvet lämpenevät, mutta kesien hellepäivät vähenevät. Suomen ilmasto alkaa muistuttaa ensin Unkarin, sitten Puolan ilmastoa.

- Jokainen meistä voi vaikuttaa. Se lähtee niistä pienistä ilmastoteoista, Manninen sanoo.

Auto kotiin, lisää kasvisruokaa lautaselle, huoneenlämpö 21 asteeseen ja astiat pesukoneeseen ilman huuhtelua. Hana kiinni hiustenpesun ajaksi, saunaan 60-80 asteessa ja heti kun se on lämmin. Noin esimerkiksi.

ESS.fin lukijoilta kysyttiin, ovatko he huolissaan ilmaston lämpenemisestä. Kaikkiaan 1 231 vastaajasta 58 prosenttia vastasi myöntävästi.

Voit seurata eri maiden onnistumista ilmastotavoitteissa The WWF Arctic Council Conservation Scorecardin

Paikallisia ympäristötekoja

Päijäthämäläisiä yrityksiä ja projekteja

Kujalan biokaasu- ja kompostointilaitokseen liittyvät symbioosit (LABIO oy)

Tarpaper: purkujätteen hyödyntäminen asfaltin raaka-aineena

Zensolar: aurinkoenergiaa tehokkaasti hyödyntävä lämmitys- ja kuivausratkaisu

Wasenco (+ saman omistajan Ecopal ja yhteistyökumppani Aurime): lämmön talteenotto jätevedestä ja energiapaalu

Päijät-Hämeen alueellinen Kiertotalousvisio ja siihen liittyvä tiekartta http://www.kohtikiertotaloutta.fi/

Jätteiden lajitteluun liittyvät kuljetinratkaisut (Ferroplan oy)

Tonni Lähti - Materiaalijalanjälkilaskuri kansalaisille. Lahden kaupunki

Ravintoloiden ruokahävikin vähentämistä edistävä applikaatio ResQ https://resq-club.com/fi/

Päijät-Hämeen viljaklusterin yhteistyömalli

Kierrätystekstiilien tunnistus- ja lajittelulaitteisto

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi