Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kidutusta, vainoa, jatkuvaa pelkoa - Afganistaniin palautetuilla karu kohtalo

Amnestyn tuoreen raportin mukaan palautukset rikkovat kansainvälistä oikeutta.

Burkhaan pukeutuneet terveydenhoitajat antoivat syyskuussa lapsille poliorokotuksia Kandaharissa Afganistanissa, vaikka Taliban-sissiliike on kieltänyt rokottamisen. Moni maahan palautettu turvapaikanhakija on joutunut lähtemään uudelleen pakoon Talibania tai muita aseellisia joukkoja. Kuva: MUHAMMAD SADIQ

Amnesty vaatii Suomea ja muita EU-maita pysäyttämään turvapaikanhakijoiden palautukset Afganistaniin välittömästi, kunnes ne voidaan toteuttaa turvallisesti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Amnestyn torstaina julkistaman raportin mukaan Euroopasta Afganistaniin palautettuja turvapaikanhakijoita on joutunut kidutetuiksi ja siepatuiksi.

Amnestyn mukaan palautukset Afganistaniin rikkovat kansainvälistä oikeutta.

Tutkimuksessa seurattiin Norjasta, Alankomaista, Ruotsista ja Saksasta palautettuja afganistanilaisia, joista osaa on vainottu ja kidutettu, osa on tapettu. Joku on haavoittunut pommi-iskuissa ja toiset joutuvat elämään jatkuvan pelon vallassa. Moni lähtee uudelle pakomatkalle kohti Eurooppaa.

Turvallisuustilanne Afganistanissa on heikentynyt viime vuoden aikana. Siviiliuhrien määrä nousi Afganistanissa tilastohistorian korkeimmalle tasolle. YK:n Afganistanin rauhanturvajoukkojen (UNAMA) mukaan vuonna 2016 maassa kuoli tai loukkaantui 11 418 ihmistä. Vuoden 2017 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana UNAMA on kirjannut 5 243 siviiliuhria Afganistanissa.

Siviileihin kohdistuvia hyökkäyksiä tekevät useat aseelliset ryhmät, kuten ISIS ja Taleban.

Suomesta palautettujen kohtalo ei tiedossa

Suomesta on tänä vuonna palautettu Afganistaniin 66 ihmistä. Viime vuonna palautettuja oli 114, joista 13 oli lapsia. Vuosien 2013-2015 aikana Afganistaniin palautettiin Suomesta yhteensä vain yhdeksän ihmistä.

- Samaan aikaan myönteisten turvapaikkapäätösten osuus on kutistunut rajummin kuin EU-maissa keskimäärin. Vuonna 2014 Suomessa käsitellyistä afganistanilaisten turvapaikkahakemuksista hyväksyttiin 78 prosenttia ja vuonna 2015 72 prosenttia. Viime vuonna myönteisen päätöksen sai enää 42 prosenttia, pakolaisasiantuntija Kaisa Väkiparta Amnestyn Suomen osastosta sanoo.

Vuodesta 2015 vuoteen 2016 Euroopasta Afganistaniin palautettujen määrä kolminkertaistui 3 290 ihmisestä 9 460:een. Samaan aikaan myönteisten päätösten osuus turvapaikkapäätöksistä laski EU-maissa 67 prosentista 57 prosenttiin.

Migrin tilastojen mukaan myös tänä vuonna tammikuusta elokuun loppuun myönteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa on saanut 42 prosenttia afganistanilaisista.

Amnesty vetoaa sisäministeri Paula Risikkoon palautusten pysäyttämiseksi Afganistaniin. Palautuspäätöksiä tehdessä ihmisoikeudet on asetettavat aina etusijalle.

- Niin kauan kuin emme voi varmistua siitä, että paluu Afganistaniin todella on turvallinen, palautukset tulisi keskeyttää. Tällä hetkellä Afganistanissa ei ole turvallisia alueita, joten sisäistä pakoa ei saisi käyttää. Suomestahan on palautettu ihmisiä sellaisille alueille, joissa heillä ei ole kontakteja, Väkiparta sanoo.

Suomesta palautettujen afganistanilaisten kohtalosta ei ole tietoa.

- Suomen viranomaiset ovat sanoneet, että vastuu päättyy siihen, kun ihminen palautetaan. Meillä ei ole tietoa siitä, miten Suomesta palautetuille on käynyt. Mutta tuore raportti vastaa siihen, minkälainen kohtalo palautettuja odottaa.

Monet EU-maat ovat todenneet joitain Afganistanin alueita turvallisiksi palautuspäätöksiä tehdessään. Myös Suomen Maahanmuuttovirasto on perustellut palautuksia Afganistaniin sillä, että koko maa ei ole sodassa.

EU solmi viime vuonna Afganistanin kanssa palautussopimuksen. Amnestyn tiedotteen mukaan julkisuuteen vuotaneessa dokumentissa EU:n toimijat tiedostavat Afganistanin heikentyneen turvallisuustilanteen ja ihmisiin kohdistuvat uhat sekä ennätyksellisen korkeat hyökkäysten ja siviiliuhrien määrät. Tästä huolimatta dokumentissa todetaan, että lähitulevaisuudessa Euroopasta Afganistaniin on mahdollisesti palautettava jopa 80 000 ihmistä.

Vaino ja väkivallan uhka jatkuvasti läsnä

Amnestyn uudessa raportissa seurataan Norjasta, Alankomaista, Ruotsista ja Saksasta palautettuja afganistanilaisia, jotka ovat kohdanneet kotimaassaan ihmisoikeusloukkauksia.

Sadeqa (nimi muutettu) pakeni Afganistanista perheineen vuonna 2015 sen jälkeen, kun hänen miehensä Hadi siepattiin, hakattiin ja vapautettiin lunnaita vastaan. Kuukausia kestäneen vaarallisen matkan jälkeen Sadeqa ja hänen perheensä saapuivat Norjaan. Norjan viranomaiset antoivat heille kielteisen turvapaikkapäätöksen, ja tarjosivat kaksi vaihtoehtoa: joko he palaisivat Afganistaniin omaehtoisesti 10 700 euron avustuksella tai heidät otettaisiin säilöön odottamaan pakkopalautusta.

Perhe valitsi ensimmäisen vaihtoehdon. Sadeqan mies katosi vain muutama kuukausi paluun jälkeen. Kului monta päivää, ennen kuin Sadeqa sai kuulla Hadin kuolemasta. Sadeqa uskoo, että samat tahot, jotka sieppasivat Hadin ennen pakomatkaa, tappoivat hänet. Sadeqa ei uskalla edes käydä miehensä haudalla.

Homoseksuaaliksi identifioituva Azad (nimi muutettu) pakeni perheensä kanssa Iraniin sen jälkeen, kun Taliban murhasi perheen isän. Perhe jatkoi matkaansa Eurooppaan vuonna 2011. Azad palautettiin Alankomaista Afganistaniin toukokuussa 2017. Hän pelkää seksuaalisesta suuntautumisestaan johtuvaa vainoa Afganistanissa niin paljon, että yritti itsemurhaa ennen kotimaahan paluuta.

Kristityksi Norjassa kääntyneellä Faridilla (nimi muutettu) ei ollut muistikuvia Afganistanista, kun hänet palautettiin Kabuliin toukokuussa 2017. Hän oli paennut perheensä kanssa Talibania Iraniin jo lapsena.

- Minä pelkään, hän kertoo Amnesty Internationalin raportissa:

- En tiedä mitään Afganistanista. Minne menen? Minulla ei ole varoja elää yksin ja en voi elää sukulaisten kanssa, koska he huomaavat, etten rukoile.

Tarja Koljonen / Uutissuomalainen
tarja.koljonen@uutissuomalainen.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi