Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Nyt lukioissakin otetaan peppu irti penkistä - liikkuva koulu tuntuu opiskelijoiden arjessa lokakuusta alkaen

Ria Gustafsson (vas.) ja Erika Jokiniemi testasivat liikkuvan lukion ideaa lomaketta täyttäessään. Kyykkyasento toimii sekin. Kuva: Mirja Hussain

PIP eli peppu irti penkistä! huudahtaa liikunnan ja terveystiedon opettaja Tuuli Talvitie Lahden lyseon opiskelijoille. Pääasiassa lukion toisella luokalla opiskelevat nuoret naiset ovat tottuneesti istuneet tarjolla oleville tuoleille, mutta nyt alkaa ulkoilutakkien kahina. Oman liikuntakyvyn arviointilomaketta täytetään seisten, kyykyssä ja pöydälle nostettua tuolia vasten.

Liikkuva koulu -ohjelma on tämän lukuvuoden alusta laajentunut toiselle asteelle ja korkeakouluihin. Lahti on saanut vajaat 100 000 euroa valtionavustusta kaupungin lukioille hanketta varten. Kaupunki maksaa tämän päälle 20 prosenttia tukisummasta.

Kaikki Lahden neljä lukiota ovat mukana hankkeessa ja tekevät keskenään yhteistyötä. Tuuli Talvitie ja Elina Hölttä Lahden lyseosta kertovat, että opiskelijoille hanke alkaa näkyä toden teolla lokakuussa, kun oppilaitoksissa käynnistyy unelmien hyvinvointikuukausi. Se tarkoittaa pieniä arjen tekoja, joilla jokainen voi muuttaa elämäänsä liikunnallisemmaksi kuin huomaamatta.

- Kannaksen, lyseon, Tiirismaan ja Nastopolin lukioiden opiskelijoista koottu porukka on ideoinut kuukauden jokaiselle päivälle hyvinvointia lisäävän tehtävän. Kalenterikuukausi on tehty yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ja paikallisten urheiluseurojen kanssa. Ihan jokainen lahtelainen voi tulostaa itselleen saman hyvinvointikalenterin lyseon nettisivuilta, kertoo historiaa ja yhteiskuntaoppia opettava Hölttä.

Esimerkiksi perjantain 2. lokakuuta kohdalla lukee "Hissin sijasta portaat!" ja sunnuntain 15. lokakuuta kohdalla lukee "Pese hampaat yhdellä jalalla seisten". Seuraavana sunnuntaina kehotetaan nauttimaan runsas aamupala.

Hölttä on kotoisin Mikkelistä, jossa vastaava kuukausi aikoinaan kehitettiin nimellä täydellinen liikuntakuukausi.

- Liikkuva koulu ei missään nimessä ole vain liikunnanopettajien asia. Minusta liikkuvan koulun tärkein idea on muuttaa ajattelua ja asenteita, Hölttä sanoo.

Opiskelijoille säädettäviä työpisteitä ja liikuntavälineitä

Peruskouluissa liikkuvasta koulusta on saatu hyviä kokemuksia. Tutkimustakin on tehty, ja sen perusteella tiedetään, että liikkuva oppiminen tehostaa opiskelua, parantaa oppilaiden keskittymiskykyä ja vähentää kiusaamista. Heinolan Jyrängön koulu on Suomessa edelläkävijä liikunnallisen kouluympäristön luomisessa. Koulu on toteuttanut jo vuodesta 2005 periaatetta, että liikunta tuodaan osaksi koko koulupäivää, eikä vain liikunta- tai välitunteja.

Nyt liikunnan hyödyt halutaan tuoda osaksi toisen asteen opetusta. Lahden liikkuvan lukion koordinaattorit ovat liikunnan ja terveystiedon opettajat Nelli Hagman ja Hanna Lehmusto Kannaksen lukiosta. Hagman kertoo, että he toivat liikkuvan koulun Kannakseen jo viime vuonna.

- Koulu rahoitti sitten jonkin verran omistaan, jotta saimme koulua liikkuvammaksi. Hankimme tänne muun muassa pingispöydän, joka on ollut ahkerassa käytössä. Lisäksi avasimme koulun liikuntasalin opiskelijoiden käyttöön myös liikuntatuntien ulkopuolella, Hagman kertoo.

Hänen mukaansa valtaosa liikkuva lukio -hankkeen budjetista käytetään säädettävien työpisteiden hankintaan. Osa rahoista käytetään kaikille kaupungin lukiolaisille tarkoitettuun ilmaiseen kerhotoimintaan. Tulossa on ainakin salibandyä ja tanssitunteja. Lisäksi ostetaan välituntiliikuntaan soveltuvia välineitä, kuten koripalloja.

Hagmanin tiedossa ei ole, että lahtelaiset ammattikoulut tai korkeakoulu olisivat vielä mukana liikkuvassa koulussa, mutta kiinnostusta on ollut.

Lahden Lyseon opiskelijat Helmi Koskelainen (vas.) ja Erika Virtanen ottivat selfiet todisteeksi suunnistusrastin löytämisestä. Ovela idea opettajalta. Kuva: Mirja Hussain

Istumiseen tottuu nopeasti, mutta kokouksissakin voi seistä

Tuuli Talvitie sanoo, että opiskelu on vielä pääosin istumista, ja tähän yritetään saada muutos.

- Ideoimme tehtäviä luokan ulkopuolelle, tauotamme istumista ja keskustelemme seisten. Nämä ovat siis esimerkkejä uusista toimintatavoista, joita kukin opettaja voi soveltaa tunneillaan miten haluaa, Talvitie kertoo.

Lahden kaupungin lukiorehtori Heikki Turunen kehuu "Kannaksen innokkaita opettajia", joiden kautta saatiin tieto hankkeesta ja rahoituksenhakumahdollisuudesta.

- Totumme istumiseen nopeasti ja tutkimusten mukaan istuminen tappaa. Liikkuminen ei ole vain lenkillä käymistä vaan esimerkiksi sitä, että tekee töitä seisten. Liikkuminen on itselleni todella tärkeä asia, ja näytän esimerkkiä töissä käyttämällä aina portaita ja seisomalla kaikissa kokouksissa. Olen saanut muutaman muunkin innostumaan kokouksissa seisomisesta, Turunen kertoo.

 

Lyseolla on ollut oma kuntosali jo vuodesta 2014, joka on kovassa käytössä. Rehtori Tero Matkaniemen mukaan avainkortin salille on hankkinut 600-700 oppilasta. Vaikka kaikilla kouluilla ei omaa salia olekaan, Elina Höltän mukaan liikkuvan lukion idea on tasata rahoituksen avulla eri oppilaitosten mahdollisuuksia lisätä liikkumista opiskeluun.

Opettajan esimerkki on tärkeä - kyykkyasento haltuun

Nelli Hagman kertoo Kannaksen opiskelijoiden aluksi ihmetelleen tunneilla pidettyjä taukoja istumisessa, mutta tottuneen niihin pian.

- Olen saanut heiltä palautetta, että keskittyminen parani, kun opiskelun lomassa noustiin välillä seisomaan.

Hölttä sanoo, että haaste on saada ei-liikkuvat opiskelijat innostumaan liikkuvasta elämäntavasta. Jo valmiiksi liikunnalliset opiskelijat omaksuvat liikkuvan koulun helpommin. Talvitie sanoo, etteivät tavat muutu hetkessä, mutta pienikin liike on hyvästä.

Lyseon suunnistustunnille valmistautuvat nuoret naiset ottavat heti kyykkyasennon haltuun.

- Harrastan jääkiekkoa, ja huomaan usein tunneilla istuessa, että keho kaipaisi jo liikuntaa, sanoo Erika Jokiniemi.

Ria Gustafsson on sitä mieltä, että liikkuvampaa opiskelua voisi toteuttaa muillakin kuin liikunta- ja terveystiedon tunneilla.

- Liikkuminen tunneilla on helpompaa, jos se on opettajalähtöistä, kuin jos alkaisi vaan itsekseen jumppailemaan, Jade Sivén sanoo.

 

Uutista on muokattu kello 17.25: Lahdessa on neljä lukiota - ei kolme. Alkuperäisestä jutusta puuttui  Nastopolin lukio.

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X