Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Hennalan vastaanottokeskuksen alasajo alkaa tässä kuussa - "Lahti on paras paikka, koska täällä on ystäviä"

Ensimmäiset sata asiakasta siirretään muihin vastaanottokeskuksiin syyskuun loppuun mennessä. Runsaalle sadalle turvapaikanhakijalle SPR vuokraa asunnon Lahdesta. Muilla paikkakunnilla turvapaikanhakijoitten hajalleen sijoittamisesta on saatu hyviä kokemuksia.

Lahden vastaanottokeskuksen apulaisjohtajan Johann Kianderin mukaan keskuksen asiakkaat ottivat rauhallisesti vastaan tiedon keskuksen sulkemisesta. SPR:n Hämeen piirin vastaanottotoiminnan johtaja Minna Jussila pitää myönteisenä laitosmaisuuden vähenemistä turvapaikahakijoitten asuttamisessa. Kuva: Viena Kytöjoki

Pian kaksi vuotta sitten perustetun Lahden vastaanottokeskuksen laitosmainen taru Hennalassa on päättymässä. Keskuksen noin 350 asiakkaasta kaksi kolmasosaa sijoitetaan vaiheittain muihin vastaanottokeskuksiin, lopuille keskusta pyörittänyt Suomen Punainen Risti (SPR) vuokraa asunnon Lahdesta.

Vastaanottokeskuksen asukkaat ovat jo keväästä lähtien tienneet, että muutto on edessä vuoden loppuun mennessä. Maanantaisessa tiedotustilaisuudessa heille kerrottiin muuton yksityiskohdista.

Ensimmäiset noin sata asiakasta siirretään pois Hennalasta jo tämän kuun aikana. Myöhemmin syksyllä, loka-marraskuussa, siirretään pois noin 130 asiakasta lisää.

Pois siirrettävien uuden sijoituspaikan ratkaisee vastaanottokeskus sen perusteella, miten Maahanmuuttoviraston tilannekeskus on saanut eri paikkakunnilta paikkoja hankituksi. Jos asiakkaalla on painava syy jäädä Lahteen, esimerkiksi opiskelupaikka, se pyritään ottamaan sijoittamisessa huomioon, kertoo tiimipäällikkö Ulla Harmonen Maahanmuuttovirasto Migristä.

Lahteen jääville turvapaikanhakijoille SPR järjestää vuokra-asuntoja Lahdesta.

- Käymme neuvotteluja useitten vuokranantajien kanssa, kertoo SPR:n Hämeen piirin vastaanottotoiminnan johtaja Minna Jussila.

Mahdollisia vuokranantajia ovat niin Lahden kaupunki kuin yksityiset toimijat.

Vuokrattavien asuntojen kokonaismäärä on haarukassa 20-30 asuntoa.

- Suurin osa on todennäköisesti kaksioita ja kolmioita. Esimerkiksi viisihenkistä perhettä varten vuokrataan kolmio tai siihen voidaan sijoittaa kuusi yksittäistä miestä tai naista, Jussila havainnollistaa. Yhteistaloudessa asuminen jatkuu, mutta nykyistä pienemmissä yksiköissä.

Yleisesti mitoitus on kaksi henkilöä per huone. Yksiöillekin olisi tarvetta, mutta niitä on vähän tarjolla.

Vuokra-asuntoihin sijoitetaan noin 120 turvapaikanhakijaa.

Yhteen vai erilleen?

SPR ei ole vielä ratkaissut, vuokraako se turvapaikanhakijoitten käyttöön tulevat asunnot selkeästi eri puolilta kaupunkia vai samalta alueelta.

Asiakkaitten liikkumisen kannalta usean asunnon vuokraaminen samalta alueelta on perusteltua. Lahden hajasijoitetulle vastaanottokeskukselle tulee toimisto, jossa asiakkaat käyvät hoitamassa asioitaan.

Toisaalta:

- Vaasasta ja Kajaanista on saatu hyviä kokemuksia hajalleen sijoittamisesta. Silloin turvapaikanhakijat eivät leimaannu, Minna Jussila tietää.

SPR:n Hämeen piiri on hajasijoittanut turvapaikanhakijoita vuokra-asuntoihin myös Lammilla ja Mänttä-Vilppulassa. Asiakkaita ei ole sijoitettu samalla tavalla eri puolille kaupunkia, kuten Vaasassa on tehty vaan samassa vuokratalossa on useita perheitä.

Turvapaikanhakijat saivat maanantaina virallisen tiedon keskuksen sulkemisesta vuoden loppuun mennessä. Osa paikalla olleista ilmoitti saman tien, että he haluavat jäädä Lahteen, niin myös irakilaismiehet Hussein (vas.), Ibrahim ja Hosam. Kuva: Viena Kytöjoki

Laitoksesta oikeaan kotiin

SPR:n Minna Jussila pitää turvapaikanhakijoitten siirtymistä entisestä kasarmista vuokra-asuntoihin merkittävänä parannuksena heidän oloissaan.

- Laitosoloissa eläminen on aina kuormittavampaa ja stressaavampaa. Laitoksessa asiakas voi tuntea olevansa holhottuna.

SPR:n vuokraamissa asunnoissa turvapaikanhakijat asuvat ja elävät kuten muutkin ihmiset. He huolehtivat itse arjen pyörittämisestä - sillä erotuksella, että ohjaajat vierailevat välillä heidän luonaan.

Tarvittaessa asiakas voi ottaa yhteyttä ohjaajaan tai sairaanhoitajaan käymällä vastaanottokeskuksen toimistolla.

Maanantain tiedotustilaisuudessa osa asiakkaista ilmoitti oitis, että he haluavat jäädä Lahteen. Sitä toivoo myös irakilainen Hussein, jolla on Lahdessa perhe ja ystäviä. Hän pitää mahdollisena, että hän asettuu kotimajoitukseen eli asumaan jonkun luo.

- Muutto olisi täällä olevien ystävien takia vaikeaa. Lahtelaiset ovat hyviä ihmisiä; vain pieni osa ei tunnu hyväksyvän vieraita, Hussein sanoo.

Myös Husseinin maanmiehet Ibrahim ja Hosam haluaisivat jäädä Lahteen. Molemmilla on kokemuksia muutosta - alun alkaen Kajaanin vastaanottokeskukseen sijoitetulle Hosamille Lahti on jo viides asuinpaikkakunta.

- Lahti on paras paikka, koska täällä on ystäviä, Hosam sanoo.

Yt-neuvottelut edessä

Lahteen jää myös laitosmaista toimintaa. Mielenterveys- tai päihdeongelmaisista turvapaikanhakijoista huolehtiva TEVA-osasto saa omat tilat. Noin 20-paikkaista osastoa varten on tilat tarjolla, mutta niitten soveltuvuus aiottuun tarkoitukseen on vielä selvitettävänä.

Osa Lahden vastaanottokeskuksen asiakkaista on ollut sijoitettuna Hennalaan keskuksen perustamisesta eli syksystä 2015 lähtien. Osalle asiakkaita muutto keskuksesta toiseen ollut arkipäivää.

- Joillekin asiakkaille keskuksen sulkeminen voi olla kova pala, Jussila arvelee.

Muutos koskettaa myös henkilökuntaa. Asiakkaitten siirryttyä nykyistä itsenäisempään asumiseen henkilökuntaa tarvitaan vähemmän. SPR joutunee käynnistämään yt-neuvottelut.

Tilojen jatkokäyttö avoinna

SPR:n vastaanottokeskuksen käytössä olevien tilojen tulevasta käytöstä ei ole vielä mitään konkreettista kerrottavaa, sanoo jyväskyläläisen kiinteistösijoitusyhtiö Royal Housen hallituksen varsinainen jäsen Tapani Rautiainen.

Royal House osti vastaanottokeskuksen käytössä olevat kaksi kasarmia sekä sairaala- ja esikuntarakennukset Senaatti-kiinteistöiltä viime vuoden lopulla 2,2 miljoonalla eurolla. Omistusoikeus siirtyi ostajalle tämän vuoden puolella.

- Alueelle on ideoitu lähinnä asuntorakentamista. Päällimmäisenä on ollut ajatus siitä, kuka toimisi toteuttajana, Rautiainen sanoo.

Hänen mukaansa yhtiö on käynyt keskusteluja useitten toimijoitten kanssa. Myös näitten mielestä valtaosa tiloista soveltuu asuntorakentamiseen.

Tapani Rautiaisen mukaan keskusteluissa on ollut esillä myös sellainen vaihtoehto, että Royal House myisi osan rakennuksista kolmannelle.

- Mahdollista on sekin, että toteutamme itse. Vastaukset ovat vähän ympäripyöreitä, Rautiainen myöntää.

Royal House on ostanut Senaatti-kiinteistöiltä myös muun muassa Keuruun varuskunnan ja Konnunsuon vankilan.

Mikko Kivelä
mikko.kivela@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi