Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Yläkoululaisten pinnaamiseen yritetään puuttua ajoissa - taustalla voi olla kiusaamista, motivaation puutetta tai huonoja opettajasuhteita

Noin joka kymmenes yläkoululainen pinnaa koulusta Suomessa. Tulos on hieman muita Pohjoismaita kehnompi. Apulaisprofessori ihmettelee, miksi koulusta pinnaaminen ei ole noussut tutkimuksissa tai julkisessa keskustelussa pinnalle Suomessa.

Veeti Järvisalo, Uula Ilola ja Alper Külhanci käyvät Kivimaan koulun kahdeksatta luokkaa. Kuva: Sami Kuusivirta

Kouluterveyskyselyt ja kansainväliset Pisa-tutkimukset osoittavat, että noin 10 prosenttia yläkoululaisista Suomessa pinnaa koulusta.

Heinolan Lyseonmäen koulussa huolta herättävät yksittäisten oppilaiden suuret poissaolomäärät. Lahden Kivimaan koulussa puolestaan lähellä oleva ruokakauppa houkuttelee oppilaita poistumaan luvattomasti koulualueelta. Hollolan Salpakankaan koulun rehtorin Sanna Plit-Rehulan mukaan pinnaaminen ei ole yläkoulussa yleinen ongelma.

- Sähköinen Wilma-järjestelmä paljastaa armottomasti, mitkä poissaolot ovat luvattomia, Plit-Rehula sanoo.

Kivimaan koulun 8.-luokkalainen Alper Külhanci kertoo joskus poistuneensa koulualueelta lähellä olevaan ruokakauppaan.

- Aika paljon on sellaista, että lähdetään välkiltä pois, mutta harvemmin jätetään kokonaisia tunteja välistä, 8.-luokkalainen Emma Jones kertoo.

Kivimaan koulun kieltenopettajan Minna Ala-Akkalan mukaan pinnaamiseen on vaikeaa puuttua yläkoulun lopussa, jos taustalla on oppimisvaikeuksia ja motivaation puutetta. Parakit tuovat oman lisämausteensa oppilaiden vahtimiseen.

- Varsinkin, kun olemme parakeissa, on todella vaikeaa kunnolla vahtia, ettei kukaan poistuisi luvatta. Siihen täytyy puuttua ja muistuttaa, että poistuminen ilman lupaa tapahtuu omalla vastuulla.

Huoltajilla on Ala-Akkalan mukaan tärkeä rooli pinnaamisen estämiseksi.

- Lapselle pitää tulla tunne, että koulunkäyntiä ja parhaansa tekemistä pidetään kotona tärkeänä.

Kivimaan koulun rehtorin Tuula Herkepeuksen mukaan yksittäisillä yläkoulun oppilailla saattaa olla koulupäivän mittaisia luvattomia poissaoloja, mutta suurempi riesa ovat yksittäisten tuntien poissaolot.

- Niitä voi olla esimerkiksi aamulla, kun oppilas ei jaksa tulla ajoissa kouluun. Jotkut saattavat olla poissa myös keskellä päivää. Näitä tapauksia on jonkin verran, eikä niitä tietysti tarvitsisi olla yhtäkään, Herkepeus kertoo.

Lahdessa peruskoulut käyttävät poissaoloseurantamallia.

- Mallin mukaan yhteenkin luvattomaan poissaoloon puututaan. Yleensä huoltajaan otetaan aina ensimmäiseksi yhteyttä.

Herkepeus pitää oppilaan luottamusta luokanohjaajaan tärkeänä myös lintsaamisen välttämiseksi.

- Yläkoulussa luokanohjaaja on luottoaikuinen, johon oppilaalla pitäisi olla luottosuhde. Jos luvattomiin poissaoloihin on jokin koulussa oleviin asioihin liittyvä syy, kuten kaverisuhde, ja oppilas pystyy kertomaan siitä koulun aikuisille, asiat etenevät paremmin.

"Koulupinnailuun suhtaudutaan hieman löysin rantein"

Norjan Stavangerin yliopiston apulaisprofessori Tuomo Virtanen on tutkinut yläkoululaisten kiinnittymistä ja kiinnittymättömyyttä kouluun. Noin joka kymmenes yläkoululaisista Suomessa pinnailee koulusta. Virtasen mukaan lukema on pysynyt vakiona viime 10 vuoden aikana. Tulos on hieman muita Pohjoismaita korkeampi.

- Lukema on liian suuri. Koulupinnailuun suhtaudutaan hieman löysin rantein. Esimerkiksi julkista keskustelua on kovin vähän.

Peruskoulussa pinnailevilla oppilailla on Virtasen mukaan lisääntynyt todennäköisyys syrjäytyä myöhemmin.

- Tietenkään asia ei ole yksi yhteen, eli jos kerran erehtyy pinnaamaan, se ei tarkoita, että syrjäytyy.

Virtasen mukaan syitä luvattomiin poissaoloihin on paljon, mutta ihmissuhteilla on merkittävä vaikutus. Taustalla voi olla esimerkiksi kiusaamista, huonoja opettajasuhteita tai heikon tuen kokemusta kotona.

- Huoltajien täytyisi olla kiinnostuneita lapsen koulunkäynnistä vaikka kysymällä, onko läksyt tehty tai mitä koulussa tapahtui tänään. Se on lapsen ja nuoren työn arvostamista. Lasta ei tarvitse neuvoa, mutta hänelle pitää antaa sosiaalista tukea. Emme saisi pitää nuoria vanhempina kuin he ovat.

Kivimaan koulun 8.-luokkalaiset kertovat, että ruokakaupassa poikkeaminen välitunneilla on yleisin syy luvattomille poissaoloille. Kuva: Sami Kuusivirta

"Suunta tuntuu olevan huonompi varsinkin oppilailla, joilla on runsaat poissaolomäärät"

Heinolan Lyseonmäen koulun rehtorin Jani Alatalon mukaan yksittäisten yläkoulun oppilaiden määrä, joilla on suuri määrä luvattomia poissaoloja, on lisääntynyt.

- Huoli on kasvanut esimerkiksi siitä, saavatko he päättötodistusta. Lintsaaminen on noussut viime vuonna entistä vahvempaan keskusteluun koulussamme, eli miten pystyisimme puuttumaan ongelmaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ennaltaehkäisy on tärkeää. Suunta tuntuu olevan huonompi varsinkin oppilailla, joilla on runsaat poissaolomäärät, Alatalo kertoo.

Alatalo arvelee ongelman olevan valtakunnallinen.

- Usealla vastaavalla kouluasteella tuntuu olevan yksittäisiä oppilaita, joiden poissaolomäärät ovat kolminumeroisia ja poissaoloista suurin osa on luvattomia.

Alatalon mielestä erityisesti kodin ja huoltajien on tärkeää suhtautua oppilaan poissaoloihin vakavasti, sillä koulu ei voi hänen mukaansa yksin ratkaista ongelmaa. Alkuvaiheessa luokanvalvoja käsittelee pinnaamista oppilaan kanssa ja tarvittaessa oppilashuolto sekä sosiaalitoimi astuvat mukaan kuvaan. Koko ajan toimitaan yhteistyössä huoltajan kanssa.

Alatalon mukaan yläkoululaisten poissaolot eivät ole liittyneet siihen, etteivät oppilaat ja opettajat tulisi keskenään toimeen.

- Mitä paremmin opettajat ja oppilaat pystyvät keskustelemaan asioista keskenään sitä helpompi asioita on hoitaa. Luvattomien poissaolojen takana on enemmän muita ongelmia elämässä.

"Oppilaan selän takana ei tehdä mitään"

Esimerkiksi Lahden yhteiskoulussa yläkoululaisille on jaettu jo monena vuotena tiedote poissaoloista lukuvuoden alussa.

- Asioita käydään läpi myös vanhempainilloissa. Ei voi sanoa, että poissaolot olisivat suurempi ongelma, kertoo rehtori Markku Moisala.

Yhteiskoulun kuraattorin Nina Lahtisen mukaan poissaolot muodostuvat ongelmaksi vuosittain muutamalla oppilaalla.

- Näihin puututaan hyvin nopeasti. Meillä on reilu 600 oppilasta, joten hyvin harvinaista se on. Saattaa olla yksittäisiä tunteja, joilta saatetaan pinnailla, mutta vain muutamat oppilaat pinnaavat kokonaisia päiviä.

Lahtisen mukaan syyt pinnailuun ovat moninaisia ja vaihtelevat yksilöllisesti. Tapausten selvittelyyn on monta eri menettelytapaa.

- Jos kyseessä on tuttu tekijä, koululta ollaan yhteydessä kotiin ja vanhemmat saatetaan pyytää koululle juttelemaan, ettei poissaoloja enää tulisi. Jos kyseessä on uusi tapaus, haen oppilaan luokasta ja juttelen asiasta hänen kanssaan. Oppilaan selän takana ei tehdä mitään.

Hollolan Salpakankaan koulun rehtorin Sanna Plit-Rehulan mukaan poissaolojen seuraamisesta on tullut opettajan arkityötä sähköisen Wilma-järjestelmän vuoksi.

- Opettajat huomaavat hyvin pian, jos pinnaamista on paljon, ja yhteenkin luvattomaan poissaoloon puututaan heti, Plit-Rehula sanoo.

Rehtori pitää luottamuksellisia välejä oppilaan ja opettajan välillä tärkeinä, muttei kaikkien kohdalla ratkaisevana asiana poissaolojen estämiseksi.

- Usein poissaolot ovat osa isompaa ongelmakokonaisuutta, jonka yksi ilmenemismuoto ovat poissaolot.

Kivimaan koulun 8.-luokkalaiset miettivät, mikä erityisesti saa heidät pysymään koulussa. Kuvassa Kivimaan koulun kieltenopettaja Minna Ala-Akkala, Uula Ilola ja Alper Külhanci. Kuva: Sami Kuusivirta

"Jos jäisi kotiin, ei siellä varmaan tekisi muuta kuin selaisi puhelinta"

Kivimaan koulun 8.-luokkalaiset ovat samoilla linjoilla syistä, jotka saavat pysymään koulussa. Alper Külhancille suurimmat syyt koulussa viihtymiseen ovat kavereiden lisäksi urheilu ja musiikki.

- Täällä näkee kavereita. Jos jäisi kotiin, ei siellä varmaan tekisi muuta kuin selaisi puhelinta, Veeti Järvisalo sanoo.

- Kotona ei ole hirveästi tekemistä arkena. Täällä joutuu tekemään, mutta välkillä saa olla kavereiden kanssa, Mona Ruuth sanoo.

Hyvät välit opettajaan kannustavat myös oppilaita käymään tunneilla.

- Jos opettaja ei ole lemppari, voi tulla olo, että ei oikein jaksaisi mennä tunneille, Veeti Järvisalo sanoo.

Useilla oppilailla on myös oppiaineita, joiden tunneilta he eivät missään nimessä haluaisi olla pois, kuten tietotekniikka ja kotitalous.

Koulussa opetettavilla asioilla täytyy Tuomo Virtasen mukaan olla merkitystä oppilaan elämässä.

- Taitoaineilla, kuten käsitöillä ja kotitaloudella, on iso merkitys kouluun kiinnittymisessä. Kaikki eivät ole teoreettisia oppilaita, eikä kaikkien tarvitse olla.

Virtanen korostaa ennaltaehkäisyä luvattomien poissaolojen kitkemiseksi. Hänen mukaansa hyvä opetus on erityisen tärkeä keino. Virtanen painottaa myös opettajankoulutuksen sisältöä.

- Vuorovaikutustaitoja pitää korostaa koulutuksessa, ja niin tehdäänkin. Luokkahuonevuorovaikutuksen pitää olla rakentavaa ja palkitsevaa. Se on magneetti, joka pitää oppilaita koulussa.

Mukana voi olla esimerkiksi koulukuraattori, rehtori ja opinto-ohjaaja

Virtasen mukaan yksilöllisten opettaja-oppilas-suhteiden luominen on vaikeampaa, kun ryhmäkoot ovat suuria.

- Ryhmäkokojen kasvattaminen ei välttämättä suoraan heikennä oppimistuloksia, mutta se voi heikentää opettaja-oppilas-suhteita, jolloin sillä voi olla hyvin haitallisia vaikutuksia oppilaan kouluun kiinnittymiseen.

Säännöllisiin luvattomiin poissaoloihin yritetään puuttua oppilashuollon avulla, eli mukana asiaa ratkaisemassa voi olla psykologi, koulukuraattori- ja terveydenhoitaja, opinto-ohjaaja ja rehtori. Myös sosiaalityö voi olla mukana perheen ja lapsen koulunkäynnin tukemisessa. Usein luvattomien poissaolojen takana on myös oppimisvaikeuksia.

- Pyramidin päässä on siirto erityisopetukseen, jossa ihmissuhteiden luominen on helpompaa, kun oppilaita on yleensä 5-10.

Yhteisopettajuus on Virtasen mukaan yleistynyt kouluissa.

- Toinen opettaja voi opettaa luokan edessä ja toinen voi kulkea luokassa ja neuvoa yksilöllisesti. Kahden silmäparin avulla on helpompi havainnoida luokkaa. On esimerkiksi kouluja, joissa oppilaita ei oteta erikseen erityisopetukseen, vaan pikemminkin erityisopettaja menee yleisopetuksen ryhmään.

Kivimaan koulun 8.-luokkalaiset kertoivat ajatuksiaan lintsaamisesta. Jenna Kivinen kertoo lintsanneensa kerran tunnilta. Kuva: Sami Kuusivirta

Liialliseen kouluun kiinnittymiseen suhtauduttava vakavuudella

Virtanen arvioi, että pinnaaminen on yleisempää ylä- kuin alakoulussa.

- Kouluun kiinnittymättömyys kasvaa mentäessä kouluasteita ylöspäin. Tietääkseni alakoulusta pinnaamisesta ei ole tehty tutkimusta Suomessa.

Uusimmassa OECD-maiden Pisa-tutkimuksessa rehtorit kertoivat toiseksi suurimmaksi ongelmaksi kouluissa pinnaamisen.

- Tämä on ollut jo pitkään tapetilla yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa. Jostakin syystä aihe on tullut vasta nyt jonkinlaiseksi puheenaiheeksi Suomessa.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan pojat pinnaavat tyttöjä enemmän, mutta Suomessa tytöt ja pojat pinnaavat yhtä paljon. Syyt poikien ja tyttöjen luvattomiin poissaoloihin voivat olla eriävät.

Virtasen mukaan myös liialliseen kouluun kiinnittymiseen täytyy suhtautua vakavuudella.

- Tätä on erityisesti lukiolaisilla tytöillä, ja sillä voi olla hyvin haitalliset seuraukset.

Persoonallisuuden piirteet voivat olla yksi syy ongelmaan.

- Toista ihmistä on vaikeaa muuttaa. Opetussuunnitelmien sisältöjen pitää olla kohtuullisia, ettei yritetä opettaa ja prässätä liikaa.

Ira Mellberg
ira.mellberg@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi