Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

"Iljettävää ja turhauttavaa työtä" - hanhenkakkojen siivoamisesta lankeaa maksettavaksi tuhansien eurojen lasku

Hanhien jätökset työllistävät viherpalveluyrityksiä. Loistavaa liiketoimintaa siivoamisesta ei saa, sillä työ etenee hitaasti haravan ja lapion kanssa. Se, joka kehittää hyvän työkoneen hanhenkakkojen ja höyhenien siivoamiseen, varmaan rikastuisi, sanoo vihertyönjohtaja Ulla-Kristiina Pernanen.

Ranta on kuorrutettu. Kikkareita ja löysiä kakkakasoja on hiekalla niin kauas kuin silmä siintää. Tiia Suominen ja Ulla-Kristiina Pernanen tarttuvat haraviinsa ja aloittavat urakan: valkoposkihanhien jätökset pitää saada pois Mukkulan rannalta.

- Kakkojen siivoaminen on tärkeää työtä, mutta onhan tämä vähän iljettävää ja turhauttavaa. Mieluummin hoitaisi vaikka kasveja, vihertyönjohtaja Pernanen sanoo.

Hänellä on kokemusta samasta työstä myös viime kesältä, jolloin hanhia oli Mukkulassa vielä enemmän. Silloin kaksi työntekijää teki uimakauden aikana täydet työpäivät rantaa ja puistoalueita siivoten. Tänä kesänä hanhet ovat liikkuneet laajemmalla alueella ja Mukkulassa yksi työntekijä on siivonnut rantaa. Työn hoitaa Viherpalvelut Hyvönen, jolta kaupunki on tilannut sen.

Hanhenkakat ovat työllistäneet tänä kesänä Lahden uimarannoilla. Ulla-Kristiina Pernanen ja Tiia Suominen työn touhussa Mukkulan rannalla. Kuva: Viena Kytöjoki

Suominen ja Pernanen etenevät hiekkarannalla haravan ja lapion kera. Jätökset ja mukaan tarttuva hiekka heitetään kottikärryihin.

- Mukaan tulee aina vähän hiekkaa, sitä ei voi välttää. Mitä enemmän rannalla on löysiä ulosteita, sitä enemmän tarttuu hiekkaa, Pernanen kertoo.

Nurmikolta vihertyöntekijät ovat siivonneet jätöksiä myös keräävään ruohonleikkuriin. Löysät ulosteet jäävät silloin kuitenkin nurmikolle. Välillä on kokeiltu myös lehtipuhaltimia. Myös hanhien höyheniä näkyy rannalla paljon. Niidenkään kerääminen ei ole helppoa.

- Se, joka kehittää tähän hyvän työkoneen, varmaan rikastuisi, Pernanen arvelee.

Kartanon matot usein vaihtoon

Aamuvarhaisella Mukkulan rannalla on hiljaista. Pernanen ja Suominen ovat huomanneet, että uimareita ja ulkoilijoita on Mukkulassa entistä vähemmän. Syykin on selvä: hanhien ja niiden jätösten seassa ei ole kiva ulkoilla. Beach Volley -kentän hiekkakin on ulosteen vallassa.

Puhtain jaloin tästä ei kävellä. Mukkulan kartanon puiston kävelyväylät ovat paikoin hanhenkakan peitossa. Kuva: Viena Kytöjoki

Mukkulan kartanon edustan hiekkakäytävillä hanhenkakkoja ei juuri näy, mutta parkkipaikan lähistön käytävä näyttää siltä, että kuivin kengin kävelystä ei selviä.

Puiston siivoaminen on kaupungin vastuulla, mutta välillä kartanohotellin vieraatkin ovat tarttuneet haravaan.

- Meillä oli täällä juuri hääjuhla, jota ennen piti taas nopeasti siivota hanhien jätöksiä, kertoo kartanon emäntä Anu Kärkkäinen.

Häntä huolestuttaa eniten ulostebakteerien leviäminen. Kengissä niitä saattaa kulkeutua sisään kartanoon, jossa ruokaillaan.

- Vaihdamme mattoja tosi usein, jottei mitään ongelmia tulisi, Kärkkäinen sanoo.

Ei kultakaivosbisnestä

Mukkulan ranta ja puisto eivät ole ainoita hanhien valtaamia alueita. Viherpalvelut Hyvönen siivoaa jätöksiä myös Pikku-Vesijärveltä sekä Ankkurin ja Rullakadun rannasta.

- Viimeisen kymmenen vuoden aikana tämä työ on lisääntynyt valtavasti. Yrittäjälle hanhenjätökset eivät kuitenkaan ole mikään kultakaivos, Viherpalvelut Hyvönen oy:n toimitusjohtaja Timo Hyvönen sanoo.

Siivous vie paljon työvoimaa, eivätkä esimerkiksi pelotteet tehoa hanhiin kuin hetken. Tänä kesänä Viherpalvelut Hyvönen kokeili joutsenen kuvia rantavedessä Mukkulassa ja Rullakadun edessä.

Hanhien jätökset päätyvät kaatopaikalle. Kuva: Viena Kytöjoki

Lahtelaisille veronmaksajille hanhenkakkojen siivous uimakaudella maksaa 5 000-6 000 euroa.

Monissa isoissa kaupungeissa jätöksien siivoamiseen rannoilta on jouduttu viime vuosina käyttämään paljon työaikaa.

- Hanhien jätökset ovat lisääntyneet parin viime vuoden aikana merkittävästi. Asiakaspalaute on ollut sellaista, että siivoukseen on varmasti pakko panostaa nykyistä enemmän. Kustannukset nousevat tämän johdosta tuhansilla, ellei jopa kymmenillä tuhansilla per vuosi, arvioi Helsingin kaupungin liikuntapalveluiden tiimiesimies Juha Leoni.

Hanhenjätöksiä ei voida hyödyntää, vaan ne viedään kaatopaikalle.

Tulokaslaji

Valkoposkihanhi

Kahden minuutin välein ulostava valkoposkihanhi on levinnyt Suomen luontoon vauhdilla. Alun perin arktinen lintulaji on asettunut tiukemmin elämään Pohjois-Euroopan puistoihin ja rannoille. Suomessa ensimmäisiä pareja pesi saaristossa 1980-luvulla.

Hanhet aiheuttavat joka vuosi mittavaa tuhoa. Ely-keskukset maksoivat vuonna 2015 pelkästään valkoposkihanhien, naakkojen ja kurkien maataloudelle aiheuttamista vahingoista korvauksia 462 400 euroa.

Valkoposkihanhia suojelee EU:n lintudirektiivi. Hanhia ei saa tappaa tai häiritä ilman lupaa. Poikkeusluvan lintujen ampumiseen voi saada, jos hanhista aiheutuu haittaa esimerkiksi kansanterveydelle, elintarviketurvallisuudelle, lentoliikenteelle, metsästykselle tai kalastukselle. Luvan saaminen on kuitenkin vaikeaa. Esimerkiksi Helsingin Viikin opetus- ja tutkimustila haki lupaa vuonna 2013, koska hanhet tuhoavat tutkimusviljelmiä. Juttu päätyi aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti, mutta lupaa ei tullut.

Terhi Säynäjärvi
terhi.saynajarvi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi