Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Ylinopeussakkoja jää lähettämättä miljoonan euron edestä - peltipoliisit kuvaavat ulkomaille rekisteröityjä autoja koko ajan enemmän

Poliisilla ei ole vieläkään mahdollisuutta lähettää automaattivalvonnan sakkoja Suomen ulkopuolelle

Kameratolpat kuvaavat ulkomaille rekisteröityjä autoja koko ajan enemmän. Kuljettajat eivät kuitenkaan saa rangaistusta, sillä poliisi ei lähetä ylinopeussakkoja Suomen rajojen ulkopuolelle. Viime vuonna lähettämättä jäi yli 10 000 ylinopeussakkoa ja tämän vuoden tammi-heinäkuussa yli 7 500.

- Kun kappalehinta on keskimäärin 170 euroa, 10 000 sakosta tulisi 1,7 miljoonaa euroa. Sakkojen lähettäminen maksaa noin 15 euroa kappaleelta eli kuluja tulisi 150 000 euroa, laskee poliisin Liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja, ylikomisario Dennis Pasterstein.

Kaikki sakon saaneet tuskin valtion kassaa kartuttaisivat, mutta moni saattaisi maksaakin: Poliisin pysäyttämistä EU-kansalaisista päiväsakkonsa maksoi vuosina 2013-2014 vajaat 60 prosenttia ja rikesakot lähes 90 prosenttia. Muiden ulkomaiden ja Pohjoismaiden kansalaiset kuittasivat velkansa vielä tunnollisemmin, selviää Oikeusrekisterikeskuksen tilastoista.

- Rahaa enemmän kyse on kuitenkin siitä, että he ajavat tällä hetkellä valitettavan holtittomasti. Eivät kaikki, mutta osa on selvästi huomannut, ettei ylinopeudesta seuraa mitään, sanoo Pasterstein.

Poliisi tallentaa tapaukset järjestelmään siltä varalta, että auto myöhemmin tavoitetaan. Suomessa asuville autoilijoille sakko toki postitetaan, vaikka autossa olisi ulkomaiset kilvet.

Muutos todennäköinen

Jo pari vuotta sitten uutisoitiin, että sakkoja aletaan lähettää myös ulkomaille.

- EU-lainsäädäntö mahdollistaa automaattivalvonnan sakkojen lähettämisen muihin EU-maihin, mutta sitä ei ole otettu käyttöön, kertoo Dennis Pasterstein.

Syynä on prosessin puuttuminen, kertoo poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta.

- Järjestelmämmehän on vähän monimutkainen, kun meillä ei ole hallinnollisia maksuja vaan sakko perustuu siihen, että (sakotettavan) täytyy olla oikea kuljettaja. Asian selvittäminen on ulkomaalaisten tapauksessa aika hankalaa.

Kaikki asiakirjat pitäisi myös kääntää kohdemaan kielelle ja tietojärjestelmätkin tarvitsisivat päivitystä.

- Muutos tulee hyvin suurella todennäköisyydellä, kunhan ensin katsotaan tieliikennelain tarvittavat muutokset. Ihan heti ei tapahdu mitään, vaan nämä ovat hyvin nopeasti kahden kolmen vuoden systeemeitä, sanoo Ihalainen.

Tieliikennelakiin suunnitellaan automaattivalvonnan rikesakon tilalle ajoneuvokohtaista liikennevirhemaksua, josta vastaisi lähtökohtaisesti ajoneuvon haltija.

Huima kasvutahti

Ulkomaisten autojen kameratolppakuvat ovat lisääntyneet viime vuosina huimaa vauhtia: vuonna 2014 tapauksia oli runsaat 3 800, vuonna 2015 runsaat 5 300 ja 2016 yli 10 000. Jos alkuvuoden tahti jatkuu, tämän vuoden luku nousee noin 13 000:een.

Kasvu noudattaa yleistä kehitystä. Pastersteinin mukaan selitys on liikennevirran kasvaminen ja valvonnan lisääntyminen, sillä ylinopeutta ajaa itse asiassa yhä harvempi autoilija.

Kameratolppien kuvaamista ylinopeuksista ulkomaisilla autoilla ajetaan puolisen prosenttia. Luvuissa ovat mukana ne ylinopeudet, joista Suomessa asuvalle lähetettäisiin sakko. Huomautusnopeuksia ajavien juttuja ei Pastersteinin mukaan rekisteröidä.

- Väittäisin, että oikea luku on noin tuplat. Jutuistamme noin puolet on ollut huomautuksia.

Venäläisten meno siistiytynyt

Kun nopeusvalvontakamera kuvaa ulkomaisen rekisterikilven, kyseessä on usein Viroon rekisteröity auto, sanoo Pasterstein.

Suomen viranomaiset ovatkin neuvotelleet sakkojen lähettämisestä Viron-kollegoidensa kanssa. Ihalainen kertoo, että virolaiset ovat yhtä kiinnostuneita lähettämään sakkoja Suomeen kuin suomalaiset Viroon.

- Aikataulusta en uskalla sanoa yhtään mitään, hän sanoo.

Jos sakot saataisiin toimitettua kuljettajille, ylinopeudet todennäköisesti vähenisivät. Näin kävi ainakin venäläisten autoilijoiden kohdalla, kun he alkoivat saada kameran välähdyksistä sakot rajalla.

2010-luvun alussa venäläisten automaattivalvonnasta saamien sakkojen määrä oli jyrkässä nousussa. Huippuvuonna 2013 venäläisten nimiin kirjattiin lähes 3 800 ylinopeussakkoa, mutta viime vuonna luku oli enää 527. Määrä on laskenut joka vuosi voimakkaasti: vuonna 2015 venäläiset saivat automaattivalvonnasta 810 ylinopeussakkoa, 2014 vajaat 1 600.

Pasterstein huomauttaa, että samassa ajassa myös venäläisten matkailu Suomeen on vähentynyt huomattavasti. Sakkojen määrä on kuitenkin laskenut vielä enemmän kuin matkailijoiden. Venäläiset myös maksavat sakkonsa tunnollisesti.

- Päiväsakkojuttujen osalta heille tulee viisumihaasteita, jos sakkoa ei maksa, mainitsee Pasterstein.

Keskitetty käsittely

Automaattisia nopeusvalvontakameroiden määrä Suomen teillä on koko ajan lisääntynyt.

Tänä vuonna nopeusvalvontakameroita on 130 kappaletta. Eniten niitä on Lounais-Suomen, Itä-Suomen ja Sisä-Suomen poliisilaitoksilla.

Kaikki Suomen automaattivalvontakuvat käsittelee poliisin Liikenneturvallisuuskeskus, joka toimii Helsingin poliisilaitoksen yhteydessä.

Kameran kuvaamat saavat ylinopeutensa suuruudesta riippuen huomautuksen, rikesakon tai päiväsakon.

Sakoista valtaosa on rikesakkoja. Päiväsakkojen osuus on keskimäärin kahdesta kolmeen prosenttia.

Poliisi on vähentänyt huomautusten lähettämistä.

Minna Harmaala / Uutissuomalainen
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X