Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Poliisilla painetta järeämpiin aseisiin - "Tätä ehkä terävöitetään"

Poliisitarkastajan mukaan turvallisuustilanteen muutos on otettava huomioon.

Poliisin normaalivarustus on suhteellisen kevyt. Erikoistilanteissa käytössä on kuitenkin esimerkiksi konepistooleita, partiokiväärejä ja jopa rynnäkkökiväärejä. Kuva: Roni Lehti / Lehtikuva

Turun viime perjantain tapahtumat voivat muuttaa poliisin toimintatapoja ja varustusta. Poliisihallituksen poliisitarkastajan Ari Alasen mukaan tarkastelussa on etenkin valmiustaso.

- Olemme eläneet rauhassa tämän asian (terrorismi) suhteen. Turvallisuustilanteemme on kuitenkin muuttunut, ja poliisin on otettava se huomioon.

Alasen mukaan poliisin varustusta, esimerkiksi aseistusta, ehkä lisätään.

- Pohdimme, mitä aseistusta ja suojavarusteita poliisimies ottaa mukaansa kun lähtee kentälle. Jos Turun kaltaiseen tilanteeseen törmätään, on toimintakyky oltava mahdollisimman korkea.

Alasen mukaan merkittäviä varustepuutteita Suomen poliisissa ei ole. Kysymys on siitä, mitä poliisilla on kenttätoiminnassa mukana.

- Tätä jatkossa terävöitetään. Aseistuksen ohella kyse on myös suojavälineistä kuten liiveistä ja kilvistä.

Poliisihallitus on jo jonkin aikaa muokannut varautumissuunnitelmaa, jossa on pohdittu, mikä on varautumisen aste eri uhkatilanteissa.

- Mietimme, montako varautumisporrasta tarvitsemme ja millä tavalla eri tilanteisiin varaudutaan.

Ylen mukaan Poliisihallitus on pohtinut mahdollisuutta, että poliisimies voisi kantaa virka-asetta mukanaan myös työmatkoilla julkisessa liikenteessä.

Poliisi joutui perjantaina ampumaan Turussa kymmentä ihmistä puukottanutta marokkolaismiestä reiteen. Puukottaja loukkaantui ja hänet toimitettiin sairaalahoitoon.

Ei surmaamistarkoitusta

Suomalaisen poliisin voimankäyttöperiaatteet ääritilanteissa poikkeavat monen Euroopan maan tai Yhdysvaltojen poliisin toimintatavoista.

Suomessa poliisi ei koskaan käytä ampuma-asetta surmaamistarkoituksessa.

- Se on aivan fundamentaalinen (perustavanlaatuinen) periaate. Suomessa ei ole olemassa tappavaa voimankäyttöä, niin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, Poliisiammattikorkeakoulun tutkija, komisario Henri Rikander sanoo.

Muualla Euroopassa terrori-iskujen yhteydessä tekijät ovat usein menehtyneet poliisin luoteihin. Viimeksi Espanjassa poliisi surmasi useita epäiltyjä terrorisminvastaisissa operaatioissa sekä Barcelonan iskun jälkeen.

Suomessa lähtökohta on, että ampuma-aseen käyttö on poliisilla viimeinen keino saada epäilty pysäytettyä tai uhkaava tilanne laukeamaan.

Rikanderin mukaan Turun tapahtuma oli poliisin voimankäytön osalta sikäli tyypillinen, että päätös ampuma-aseen käytöstä jouduttiin tekemään nopeasti.

- Suurin osa tilanteista kehittyy äkkiä ja paikalle ensimmäisenä tuleva partio joutuu tekemään päätöksiä voimankäytöstä. Tilanne saattaa olla ohi muutamassa minuutissa.

Suomessa poliisin tavoitteena on käyttää ”lievintä mahdollista tehokasta” voimaa.

- Voimaa käytetään juuri sen verran, että saadaan vastarinta murrettua tai toiminta pysäytettyä.

Rikander huomauttaa, että ampuma-aseen käyttö sisältää kuitenkin aina riskin, että kohde menehtyy. Poliisi on myös tämän tiedostanut.

- Ei ole olemassa vaihtoehtoa, että ammutaan ”vain vähän”.

Erikoiskoulutus järeisiin aseisiin

Normaalisti poliisin voimankäyttövälineitä ovat virka-ase, kaasusumutin, teleskooppipatukka ja käsiraudat. Virka-aseena on joko Walther- tai Glock-pistooli.

Erityisen koulutuksen saaneet poliisit voivat kantaa etälamautinta tai tukiaseena konepistoolia, joskus jopa haulikkoa tai rynnäkkökivääriä. Esimerkiksi Turussa paikalla oli ainakin niin sanotun partiokiväärin käyttöön koulutettuja poliiseja.

Turussa puukottajan pysäyttänyt laukaus ammuttiin poliisin virka-aseella.

Mikkeli aiheutti muutoksen

Suomessa poliisin aseenkäyttö aiheuttaa kansainvälisesti verrattuna vähän uhreja.

Esimerkiksi vuosina 1996 2006 Suomessa poliisin luoteihin menehtyi 0,04 ihmistä miljoonaa asukasta kohden. Yhdysvalloissa suhdeluku oli 1,24 ja Englannissa 0,44.

Jopa Ruotsissa ja Norjassa poliisin ampumana kuoli enemmän ihmisiä, Ruotsissa 0,112 ja Norjassa 0,056 miljoonaa asukasta kohden.

2000-luvulla poliisin luoteihin on Suomessa menehtynyt seitsemän ihmistä, heistä kolme viime vuonna.

Komisario Henri Rikanderin mukaan Suomen poliisin aseenkäytössä tapahtui muutos runsaat 30 vuotta sitten, niin sanotun Mikkelin panttivankidraaman jälkeen.

Elokuussa 1986 Helsingin Jakomäessä pankin ryöstänyt mies pakeni autolla kolmen panttivangin kanssa. Poliisi sai miehen pysähtymään Mikkelin keskustaan.

Tilanteen kärjistyttyä poliisi ampui kohti autoa, jolloin kaappaaja ilmeisesti räjäytti auton. Kaappaaja ja miespanttivanki kuolivat.

Jälkeen päin osoittautui, että esimerkiksi poliisin käskyvaltasuhteet olivat tilanteessa epäselvät. Korkein oikeus tuomitsi Karhu-ryhmää johtaneen komisarion 6 000 markan sakkoon kuolemantuottamuksesta ja virkavirheestä.

Antti Launonen / Uutissuomalainen
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi