Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Osakkaat kaipaavat sovittelijaa taloyhtiön riitoihin - "Kansanluonne on sellainen, että mielellään kaivaudutaan kuoppiin"

Käräjäoikeudet ratkaisivat viime vuonna yli 1 500 asunto-osakeyhtiöasiaa. Osa riidoista olisi hoidettavissa käräjäsalien ulkopuolella, jos olisi olemassa viranomaistaho, joka tarjoaa sovitteluapua.

Kuvituskuva. Kuva: Lauri Rotko

Suomessa on tarvetta kokonaan uudelle viranomaistoiminnolle, taloyhtiöitten riidanratkaisijalle tai sovittelijalle.

Oikeusministeriö selvitti syksyllä 2013, miten vuoden 2010 uusi asunto-osakeyhtiölaki toimii. Nettikysely osoitti muun muassa, että riitely taloyhtiössä on yleistä ja toistuvaa.

Kyselyyn vastanneen asema vaikutti arvioon taloyhtiön toraisuuden asteesta. Niissä yhtiöissä, joissa kyselyyn vastannut oli osakkaan roolissa, riitoja oli joka kolmannessa yhtiössä. Jos vastaaja oli hallituksen jäsen, riitoja oli "vain" noin joka viidennessä yhtiössä.

Varsinkin osakkaitten mielestä Suomessa tarvitaan viranomaisen ylläpitämää sovittelu- tai riidanratkaisuelintä. Tätä mieltä oli joka toinen vastaaja; hallituksen jäsenistä sovittelijaa piti tarpeellisena joka neljäs vastaaja.

Lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen oikeusministeriöstä muistelee, että tällaisen asiamiehen tarpeellisuudesta on keskusteltu jo vuosia sitten.

Isännöitsijä pakoilee, mitä teen?

Isännöintiliiton puheenjohtaja Ilkka Saarinen katsoo, että asunto-osakeyhtiöitten (noin 80 000) ja niitten osakkaitten lukumäärään (noin miljoona) nähden riitely ei ole kovin tavallista.

- Toki näkemyseroja on, hän myöntää. Ihmiset ovat keskenään eri mieltä milloin mistäkin, vaikka taloyhtiön asioista.

- Riita syntyy usein siitä, että osakas ei saa tukea ajatuksilleen ja ajautuu oppositioon.

Isännöintiliittoonkin tulee kuukausittain muutama erimielisyyteen liittyvä kysely osakkailta. Liitto ei kuitenkaan tuota neuvontapalveluja, Saarinen korostaa.

- Asiat ovat yleensä sellaisia, että vastaaminen edellyttää laajaa perehtymistä, kuten tutustumista yhtiöjärjestykseen. Neuvontapalvelun ylläpitäminen olisi työlästä, se ei voi kuulua järjestön tehtäviin vaan tulee hoitaa verovaroin.

Kaikki kysymykset eivät ole juridisesti hankalia: Isännöintiliiton toimistolta on muun muassa kysytty neuvoa, miten saada yhteys vaikeasti tavoitettavaan isännöitsijään.

Ylös poteroista ja sovintoa hieromaan

Viime vuonna käräjäoikeuksissa ratkaistiin yhteensä runsaat 1500 sellaista riita-asiaa, jonka asianimike oli asunto-osakeyhtiöasia. Edellisvuonna määrä oli hieman suurempi.

Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa ratkaistiin viime vuonna 60 asiaa (42 vuonna 2015).

Osapuolet voivat sopia riitansa myös vapaaehtoisessa sovittelussa ulkopuolisen avustuksella. Ulkopuolinen toimija voi olla esimerkiksi asianajaja tai tuomari.

Verraten uutena toimijana on Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry:n riidanratkaisulautakunta. Vuosikymmenen alussa perustetussa lautakunnassa on ollut hiljaista, käsiteltäväksi on tullut vain pari tapausta.

- Suomalainen kansanluonne on sellainen, että mielellään kaivaudutaan kuoppiin, arvioi AKHAn hallituksen puheenjohtaja, varatuomari Roy Rantanen. Hän on yksi lautakunnan jäsenistä.

Rantanen pitää ongelmallisena sitä, että taloyhtiöt vitkuttelevat hakea riitaan apua sovittelun kautta. Hän osoittaa sormella taloyhtiöitten hallitusta.

Pitäisikö sovittelijan olla viranomaisen asemassa?

- Sillä ei ole väliä, kuka sovittelija on, kunhan hän on ulkopuolinen alan asiantuntija ja toimitaan nopeasti, Roy Rantanen sanoo.

AKHA ja kaksi muuta järjestöä julkaisivat viime vuonna suosituksen taloyhtiön hyvästä hallintotavasta. Yhden suosituksen mukaan yhtiön ja sen osakkaitten väliset riidat pyritään ratkaisemaan ensi sijassa sopimalla.

AKHAn asiamiehen Keijo Kaivannon mukaan sovittelu on yleistynyt.

- Halukkuus sovintoon yleensä kasvaa, kun tuomari kertoo oikeudenkäyntikuluista, Kaivanto tietää.

Hän pitää tärkeänä, että sovittelu hoituu nopeasti. Esimerkiksi kuluttajariitalautakunnan kaltainen käsittelyaika, jopa yli vuosi, on liian pitkä.

Myös Naapuruussovittelun keskus tarjoaa apua asumiseen liittyvien konfliktien käsittelyssä.

Lahdesta postia oikeusministerille

Asunto-osakeyhtiölaki pitää panna remonttiin, sillä se mahdollistaa väärinkäytökset taloyhtiön varoilla. Tätä mieltä on lahtelaisen taloyhtiön osakas. Hän on tuonut näkemyksensä julki oikeusministerille osoittamassaan avoimessa kirjeessä viime viikolla.

Hän uudistaisi lakia niin, että yksittäisellä osakkaalla on tarvittaessa oikeus saada yhtiön kirjanpito käyttöönsä. Yhtiökokouksia pitäisi olla vähintään kaksi vuodessa. Kokouskäytäntöjä pitäisi selkiinnyttää ja käräjille menemisen kynnystä madaltaa.

- Tilanne on karmea iäkkäille osakkaille, jotka eivät näe ongelmaa, kun eivät ymmärrä asioita. Myös sijoitusasuntojen omistajien pitäisi käydä yhtiökokouksissa.

Osakas on lähestynyt muitakin viranomaisia kuin oikeusministeriä. Hän on tehnyt tutkintapyyntöjä muun muassa taloyhtiönsä edellisestä isännöitsijästä ja kannellut oikeuskanslerille poliisin tekemistä tutkinnan päätöksistä.

Osakkaan mielestä taloyhtiöstä on kadonnut rahaa jopa 30 000 euroa. Syynä hän pitää "taitamatonta hallitusta ja rahalle persoa isännöitsijää". Hallituksen puheenjohtaja oli osakkaan mukaan solminut yhtiölle epäedullisen isännöitsijäsopimuksen.

Hän yritti saada yhtiökokouksen käsittelyyn esityksen erityisen tarkastuksen hakemisesta aluehallintovirastolta. Avi voi määrätä tarkastuksen tehtäväksi, jos on olemassa epäilys yhtiön varojen väärinkäytöstä. Asia ei edennyt, vaikka sitä kannatti riittävä määrä osakkaita. Kokousten pöytäkirjaamisessa on osakkaan mukaan ollut puutteita.

Toissa keväänä yhtiökokous nosti edellistä isännöintiyhtiötä, isännöitsijää ja hallituksen puheenjohtajaa vastaan kanteen ja vaati heitä yhteisvastuullisesti korvaamaan isännöitsijän useista perusteettomista laskuista noin 4 500 euroa. Kanteen mukaan isännöitsijän omistama isännöintiyhtiö oli laittanut laskuja, jotka hän oli itse hyväksynyt ja maksanut.

Vastaaja kiisti kanteen. Asiassa tehtiin sovinto, jonka mukaan isännöintiyhtiö korvaa taloyhtiölle 2 500 euroa ja isännöitsijä 100 euroa. Ministerille kirjelmöineen osakkaan mukaan sovinto tehtiin vastoin yhtiökokouksen kantaa.

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja kiistää väitteen. Hänen mielestään osakkaan toiminta vahingoittaa taloyhtiön mainetta, aiheuttaa yhtiölle ylimääräistä työtä ja huonontaa sen henkeä.

Silloinen isännöitsijä ei halua kommentoida tapausta, koska se on ratkaistu riita-asiana käräjäoikeudessa.

Mikko Kivelä
mikko.kivela@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi