Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Evakkolasten muistopaasi pääsi ehjänä perille Lahteen: Nimestään huolimatta kaikille avoin puisto

Evakkolapset ry:n puheenjohtaja Lauri Kosonen auttoi kaupungin miehiä paaden nostossa. Kuva: Mirja Hussain

Toukokuussa Lauri Kosonen ja Ilpo Sientola menivät Ylämaan spektroliittilouhokselle ja valitsivat kiven. Keskiviikkona tuo 1 500 kilon kivi matkasi Lappeenrannasta Lahteen muistopaadeksi muuttuneena, ja sen kiiltäväksi hiotulla pinnalla lukee kullatulla tekstillä Miltä tuntui paeta kotoa sodan takia.

Mukkulan kirkon kupeeseen tehdyn Evakkolasten muistopuiston virallisia avajaisia vietetään heinäkuun lopulla, mutta keskiviikkona jännitettiin, saadaanko kaksiosainen paasi ehjänä paikalleen. Saatiinhan se.

Lahden kaupungin miehet asennuspuuhissa. Kivet on kiinnitetty toisiinsa jämäkästi. Kuva: Mirja Hussain

- Nimestään huolimatta tämä on kaikille avoin puisto. Täällä voi hiljentyä ja virkistyä, ja muistaa samalla tavallisia ihmisiä, jotka jäivät sodan jalkoihin. Usein muistelelemme sotiemme sotilaita ja päälliköitä, mutta kysymys siitä, miten sota vaikutti tuon ajan lapsiin ei ole niin paljon esillä. Tuo kysymys on edelleen ajankohtainen, sillä sodat eivät ole maailmasta hävinneet, sanoo puistoidean äiti, Evakkolapset ry:n hallitukseen kuuluva Anne Kuorsalo.

Kuorsalo ja Evakkolapset ry:n puheenjohtaja Lauri Kosonen kiittävät molemmat Lahden kaupunkia, joka perusti puiston yhdistyksen aloitteesta, suunnitteli puiston ja huolehtii jatkossa sen hoitamisesta.

- Teema sopii hyvin Suomi100-juhlavuoteen, ja sinivalkoisuus näkyy myös täällä puistossa, jahka kasvit kasvavat, kertoo puiston suunnitellut suunnitteluhortonomi Eila Palojärvi Lahden kaupungilta.

Kuorsalo lisää, että toisin kuin monista muista juhlavuoden tapahtumista, muistopaadesta jää tuleville sukupolville pysyvä muisto.

Lauri Kosonen, Ilpo Sientola ja tytär Maria, Anne Kuorsalo ja Eila Palojärvi muistopaaden luona. Kuva: Mirja Hussain

Jokainen voi tulkita näkemäänsä itse

Puiston koko on 1,5 hehtaaria, ja sinne istutetaan yhteensä sata puuta kymmenen puun ryhmiin. Monet puista, kuten 10 omenapuuta, ovat jo paikoillaan. Muistopaaden ympärille tulee myös istutuksia puolikaaren muotoon sekä penkkejä ja kukkasaarekkeita. Kuorsalo sanoo, että puiden kasvu symboloi hienosti sopeutumista - miten vaikeuksista huolimatta on pystytty rakentamaan uusi elämä.

Puiston suunnittelijalle muistopuiston paikan valinta oli haasteellisin, mutta loppujen lopuksi kaikki loksahti kohdalleen. Peltoalue sai kokonaan uuden ilmeen.

- Puiston paikka on hyvä juuri tässä, koska lähellä on sopivasti Mukkulan kirkko ja vieressä kulkee jo valmiiksi kevyen liikenteen väylä, Palojärvi kertoo.

Puutarhuri Paula Lintunen ja Palojärvi kertovat, että puiston kulkuväylälle pannaan vielä kivituhkapinnoite, jotta näkymä on esteettisempi.

Muistopaasi tehtiin kaksiosaiseksi siksi, että se saataisiin tuotua Lahteen henkilöautoilla.

- Tuommoinen siitä tuli, ja jokainen voi itse etsiä siitä merkityksiä ja tulkita omalla tavallaan, Ilpo Sientola sanoo.

Muistopaaden viimeistelijä Ilpo Sientola ja hänen 3-vuotias Maria-tyttärensä Evakkolasten muistopuistossa. Kuva: Mirja Hussain

Ylämaan louhoksen historia sopii muistopaaden tarinaan

Muistopaaden pystytystä seuraamaan kerääntyneet katsoivat hiljaa, kun työmiehet asettelivat kiviä paikalleen paaden suunnittelijoiden Lauri Kososen ja Ilpo Sientolan ohjeistaessa. Sientola vastasi myös kivien viimeistelystä. Paasi on tehty Ylämaan spektroliitista, joka heijastaa värejä kauniisti etenkin sateella. Kivi saatiin lahjoituksena Martti Kälviäiseltä, ja paaden toteuttamisessa saatiin apua Ylämaan Graniitti oy:ltä.

- Ylämaan louhos oli ensimmäinen louhos, jolta alkoi löytyä sodan jälkeen spektroliittia. Ylämaa on entistä Säkkijärveä, josta meni Neuvostoliitolle 90 prosenttia sodan jälkeen. Tämäkin yksityiskohta sopii tähän yhteyteen, Kosonen sanoo.

Suomelle jäänyt Säkkijärven osa liitettiin vuonna 1946 Ylämaan ja Miehikkälän kuntiin, joista Ylämaa on nykyään osa Lappeenrantaa. Kosonen oli toistakymmentä vuotta Karjala-lehden päätoimittaja, joten alueen historia ja evakkotarinat ovat hänelle hyvin tuttuja. Kososen omat vanhemmat syntyivät nykyisen itärajan toisella puolella, mutta muuttivat jo ennen sota-aikaa lännemmäs.

- Isälläni oli tapana sanoa, että he eivät olleet evakkoja, mutta kyllä se kovin evakkomaista elämää oli, Kosonen kertoo.

Evakkolapset ry perustettiin Vihdissä vuonna 2002. Yhdistys on sodan vuoksi kotinsa jättämään joutuneiden yhdistys, jonka perustajat olivat lapsia talvi- ja jatkosodan aikana. Evakkolapsiin kuuluu myös toisen ja kolmannen polven evakoita. Yhdistyksellä on alueellista toimintaa eri puolilla Suomea.

Evakkolasten Muistopuiston avajaiset lauantaina 29.7. klo 13. Puhujana Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Elli Aaltonen. Osoite Mukkulankatu 32 B tai Kilpiäistenkatu 1.

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi