Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Pitkäaikaistyötön ei työllisty pupuja halaamalla – kuntouttavalle työtoiminnalle haetaan korvaavaa mallia

Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Pitkäaikaistyöttömät eivät työllisty pehmoleluja halailemalla. On mentävä sinne, missä työpaikat ovat. Näin sanoo Kuopion työllisyyspalvelujen johtaja Pirjo Oksanen. Hän viittaa uutisiin kuntouttavasta työtoiminnasta, jossa asiakkaiden on pitänyt halata pupua osana ryhmätöitä.

– Kuntouttavassa työtoiminnassa on valuvikoja. Asiakkaat ovat kokeneet sen leimaavaksi. Siitä ei myöskään ole seurannut sellaisia toivottuja jatkopolkuja työllistymiseen kuin lain tarkoitus oli. Siitä puuttuu elementti, jolla saadaan jalka yrityksen oven väliin. Nyt tämä elementti on avattu työelämäkokeilussa, Oksanen sanoo STT:lle.

Kuopio on yksi viidestä kokeilukunnasta, jos hallituksen esitys työelämäkokeilusta menee eduskunnassa läpi. Muut ovat Pori, Siilinjärvi, Tuusniemi ja Rauma, jonka osallistuminen on tosin vielä auki.

Työttömät voisivat työskennellä yrityksessä enintään puoli vuotta ja kunnalla vuoden työttömyystuen turvin.

Kokeilukunnissa asuu parituhatta kuntouttavaan työtoimintaan oikeutettua henkilöä, joista kokeiluun pääsisi soveltuva osa. Kokeilulla korvattaisiin kuntouttava työtoiminta.

– Työelämäkokeilu olisi asiakkaan palveluprosessin viimeinen vaihe. Sen avulla testataan, onko henkilön työ- ja toimintakyky sellainen, että hän pärjää työelämässä. Meillä on nuoria, joilla ei ole mitään ymmärrystä siitä, mitkä ovat työelämän pelisäännöt ja vaatimukset tänä päivänä.

Lain on määrä tulla voimaan jo elokuun alussa ja se olisi voimassa ensi vuoden loppuun.

– Ei tämä ihan unelma ole. Tämä voisi olla huomattavasti asiakaslähtöisempi, joustavampi, vähemmän byrokraattinen. Mutta tämänkin kanssa voidaan elää, kun muuta ei ole tarjolla, Oksanen sanoo.

Tulevaisuus puntarissa

Työelämäkokeilu on samankaltainen kuin jo olemassa oleva kuukauden työkokeilu. Työelämäkokeilussa kunta järjestää asiakkaan tarvitseman ohjauksen ja valmennuksen työpaikalla.

Kunnalla on tätä varten oikeus saada valtion korvauksena 10,09 euroa päivää ja henkilöä kohti.

– Parhaimmillaan tällä voidaan vaikuttaa pitkäaikaistyöttömyyteen. Kunnat ovat vuosia tuoneet esille sen, että niillä on liian vähän mahdollisuuksia vaikuttaa työttömille tarjottaviin palveluihin, kun kuitenkin niillä on työmarkkinatuen maksuosuus, sanoo erityisasiantuntija Hanna Liski-Wallentowitz työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Hänen mukaansa kuntouttavan työtoiminnan tulevaisuutta pohditaan parhaillaan. Hän kertoo TEMiinkin tulleen kansalaispalautetta henkilöiltä, jotka ovat olleet vuosia kuntouttavassa työtoiminnassa.

– Se ei kuulosta ihan siltä, mikä alkuperäinen tarkoitus oli.

Palkansaajat eivät taputa käsiään

Palkansaajajärjestöissä ei taputeta käsiä hallituksen esityksille, joissa työttömille pyritään löytämään väyliä työelämään palkattoman työn kautta. SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mielestä riskinä on, että ihmisiä hyväksikäytetään ja vakituista työvoimaa syrjäytetään.

Oksasen mielestä pelko syrjäyttämisestä on kaukaa haettu.

– Olemme epäonnistuneet palvelun järjestäjänä todella pahasti, jos tämä syrjäyttää palkkatyötä tekevän henkilön.

Ilmaistyön teettäminen sen sijaan on hänenkin mielestään ongelma.

– Tällä hetkellä esimerkiksi työpajat teettävät alihankintatöitä kuntouttavan työtoiminnan ihmisillä. Sitä perusproblematiikkaa tämä ei poista.

Sanna Nikula / STT

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentit comments

Näitä luetaan nyt

Näitä luetaan

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X