Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Sukeltajat ja akvaarionomistajat sen jo tiesivät – kalat ovat luultua fiksumpia

Uutta tietoa on saatu esimerkiksi kalojen oppimiskyvystä. LEHTIKUVA / Sari Gustafsson

Kalojen älyllisten kykyjen ja käyttäytymisen tutkimus on edennyt viime vuosina isoin harppauksin. Uutta tietoa on saatu esimerkiksi kalojen oppimiskyvystä. Kalojen on todettu oppivan sekä omasta kokemuksesta että muiden esimerkistä muun muassa mistä etsiä ruokaa, missä ovat turvalliset reitit ja millaisia petokaloja on syytä lähteä karkuun.

– Joillakin kaloilla on havaittu myös leikkikäyttäytymistä, kertoo evoluutiobiologi Helena Telkänranta.

Hänen mukaansa kaikkien selkärankaisten joukossa juuri kalojen kognitiosta odotetaan lähivuosina eniten uutta tietoa.

Kalojen kyvyistä on kiinnostuttu laajemmin vasta 2000-luvulla. Myöhäiseen heräämiseen on vaikuttanut se, että vedenalaista maailmaa on vaikeampaa ja kalliimpaa tutkia kuin maanpäällistä. Kalojen maailma on myös vieras ihmiselle, samoin niiden tapa ilmaista itseään.

Toki kalojen elämää seuranneet sukeltajat ja akvaariokalojen harrastajat ovat huomanneet eläinten uteliaisuuden ja oppimiskyvyn.

– Heillä on ollut tilaisuus kohdata kaloja niiden omassa elinympäristössä. Veneen pohjalle nostettu kala ei vaikuta kovin älykkäältä sätkiessään ja haukkoessaan henkeä, Telkänranta sanoo.

Telenkefalonilla porskuttaa jo pitkälle

Telkänranta kertoo uusimmasta eläintutkimuksesta kirjassaan Eläin ja ihminen – mikä meitä yhdistää sekä edellisessä teoksessaan Millaista on olla eläin, joka oli Tieto-Finlandian ehdokkaana ja sai tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon.

Esimerkiksi keltamurisijoiden ja sinipäähuulikalojen on havaittu oppivan reittejä ruoka-apajille ja lisääntymispaikoille lajikumppaneiltaan. Miljoonakalat osaavat hahmottaa lukumääriä. Tutkimus on myös todistanut, että kalat kokevat kipua.

Miten tällainen on mahdollisia, vaikka kaloilla ei ole myöhäisaivokuorta eli neokorteksia, kuten ihmisellä?

– Kalojen aivoissa oleva telenkefalon-niminen rakenne näyttäisi hoitavan oppimista.

Telkänranta muistuttaa, että kalat eivät ole biologisesti alempia kuin nisäkkäät ja linnut, vaikka kaikki maaselkärankaiset ovatkin kehittyneet kaloista.

– Emme kuitenkaan ole polveutuneet nykyisistä kaloista, vaan niiden kantamuodoista. Sen jälkeen kaloilla on ollut samat 400 miljoonaa vuotta aikaa kehittyä kuin meillä muilla.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi