Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Lentokentät täplittivät Päijät-Hämettä sota-aikaan

Kuva: Anssi Hietamaa

Pyhäniemen jääkentän lisäksi Päijät-Hämeeseen tehtiin talvisodan aikana muitakin jääkenttiä. Välirauhan aikana valmistui useita maakenttiä jatkosodan tukikohdiksi.

Pyhäniemen naapurissa Lahdessa oli lyhyen aikaa jäätukikohta. Tammikuussa 1940 siirtyi Joutsenosta neljä Fokker-hävittäjää suojaamaan kaupunkia ja radioasemaa pommituksilta.

Jäätukikohta sijaitsi kaupungin moottorirannassa Vesijärven pohjukassa. Hävittäjät olivat lähtövalmiina rannassa satamaan johtavan ratapenkereen suojassa.

Padasjoellakin jääkenttä

Yhtä aikaa Pyhäniemen jääkentän kanssa helmikuussa 1940 ryhdyttiin tekemään jääkenttää Päijänteelle Padasjoelle. Kenttä sijaitsi Nyystölänlahdella kuusi kilometriä Padasjoen kirkonkylästä kaakkoon. Kenttää ei ehditty ottaa käyttöön ennen talvisodan rauhan tuloa.

Padasjoen lentokentän rakentaminen alkoi talvisodan aikana Iso-Tarusjärven metsäalueista pakkolunastetuille maille. Kenttä valmistui välirauhan aikana. Kentän tehtävänä oli tukea Vesivehmaan lentokentän toimintaa suoja- ja varakenttänä. Jatkosodan aikana kentälle oli varsinaisesti sijoitettuna vain Lentolaivuen 14:nnen kolmannen laivueen kuusi Fokker C X-konetta. Vanhentuneina niitä ei käytetty kuin etupäässä tiedustelulentoihin.

Hälvälän kenttä valmistui valirauhan aikaan

Hollolan Hälvälän kenttä valmistui niin ikään välirauhan aikana kesällä 1940. Jatkosodan alussa kenttä oli lyhyen ajan hävittäjälaivueiden käytössä. Sotavuosina Hollolan kenttä toimi lähinnä välilaskukenttänä. Vesivehmaalla toiminut Täydennyslentolaivue 35 käytti kenttää muun muassa tiedusteluharjoituksiin. Syyskuun 1944 välirauhan jälkeen kentälle siirtyi joksikin aikaa rintamalaivueita.

Vesivehmaalla koulutettiin satoja ohjaajia

Vesivehmaan lentokentän rakennustyöt alkoivat vuonna 1939 ja kenttä oli valmis kesällä 1940. Elokuussa kentälle siirtyi Lentolaivue 24, joka lensi uusilla ja ilmavoimien iskukykyisimmillä amerikkalaisilla Brewstwer B-239-hävittäjillä. Laivueella oli 33 Brewsteriä.

Suomi oli ostanut talvisodan aikana Yhdysvalloista 44 Brewsteriä, mutta ne eivät ehtineet mukaan talvisodan taisteluihin.

Jatkosodan ensimmäisenä päivänä eli kesäkuun 25. päivänä 1941 Brewsterit nousivat Vesivehmaan kentältä ensimmäiselle torjuntalennolle kohti Vesivehmaata lähestyvää venäläistä pommikonepartiota. Pommittajat kääntyivät pommittamaan Heinolaa. Viikko jatkosodan alkamisen jälkeen Vesivehmaan Brewsterit siirtyivät lähemmäs sotatoimialuetta.

Lentolaivue 24:n komentajan majuri Gustav Erik Magnussonin johdolla laivueesta tuli parhaiten menestynyt hävittäjälaivue jatkosodassa.

Täydennyslentolaivue 35 toimi koko jatkosodan ajan Vesivehmaalla kouluttaen satoja uusia ohjaajia.

Sodan lopulla Vesivehmaalla nähtiin myös pommikoneita. Syyskuun alussa 1944 kentälle siirtyi Pommituslentolaivue 48:n yhdeksän Bristol Blenheim-pommikonetta ja sotasaaliiksi saatu Petljakov Pe-2-syöksypommittaja. Laivue viipyi Vesivehmaalla viikon verran ja siirtyi Lapin sodan alussa suomalaisten käytössä oleville kentille.

Joel M.Vainonen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi