Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Maahanmuuttajien työllistymiseen aiotaan nyt pistää vauhtia - Suomen kotouttamisjärjestelmä vie putkeen, josta on hankala päästä töihin

Kyyjärvellä maahanmuuttajat ovat saaneet töitä esimerkiksi betonielementtien valmistuksessa. Vaikka työttömyyttä on, on Suomessa monella alalla ja paikkakunnalla myös työvoimapulaa. Kuva: Maarit Vaaherkumpu

Maahanmuuttajien työllistymisen parantamiseksi etsitään nyt keinoja monelta suunnalta. Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteilla nopean työllistämisen kokeilu, jossa kotoutumiskoulutus viedään suoraan työpaikoille. Malli on jo käytössä Uudenkaupungin autotehtailla, mutta siihen halutaan lisää toimialoja eri puolilta Suomea.

- Tällä mallilla pyritään edistämään maahanmuuttajien työllistymistä nopeutetussa aikataulussa, maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo.

Suomessa ongelmana on jo pitkään ollut maahanmuuttajien heikko työllistyminen. Hämäläisen mukaan yhtenä syynä tähän on ollut kotouttamisjärjestelmä, joka ei tue työllistymistä.

- Tyypillinen polku on se, että ollaan ensin vuosi kotoutumiskoulutuksessa ja sitten mennään ammattiin valmistavaan koulutukseen ja vasta sitten ammatilliseen koulutukseen. Vaikka putken päästä työllistytään sitten ihan hyvin, niin tässä putkessa ollaan aika kauan.

Kun kaikki kotoutumisjärjestelmän vaiheet on käyty läpi, on maahanmuuttaja ollut Suomessa keskimäärin 3-7 vuotta. Varsinkin somalien, afgaanien ja irakilaisten työllisyys on vielä 10 vuoden jälkeenkin kaukana suomalaisten työllistymisestä.

Työllistymisellä on iso merkitys myös kansantaloudelle, sillä Suomen väestöstä noin seitsemän prosenttia on ulkomaalaistaustaisia.

Win-win-tilanne kaikille

Nopean työllistymisen kokeilu on Hämäläisen mukaan win-win-tilanne sekä maahanmuuttajalle että työnantajalle. Maahanmuuttaja pääsee töihin ja työnantaja saa työvoimaa.

- Tässä mallissa täsmäkoulutetaan suoraan työnantajien tarpeisiin niille kapeikkoaloille, joissa kohtaanto-ongelmaa on ollut. Malli on oppisopimustyyppinen, mutta räätälöity maahanmuuttajien tarpeisiin. Kielen oppiminen on siinä mukana.

Hämäläisen mukaan sopivia aloja ovat esimerkiksi pääkaupunkiseudulla bussinkuljettajan ammatti sekä monella paikkakunnalla Suomessa kaupan ala, rakentaminen, liikenne, kiinteistöhuolto ja teollisuus.

- Tämä on vasta alkamassa, mutta kiinnostusta on ollut. Mehän maksamme kotoutumiskoulutuksen joka tapauksessa, ja nyt se voidaan maksaa suoraan sellaisen työnantajan tarpeisin, joilla on pulaa työntekijöistä.

Maahanmuuttajien työllistymisen suurimpina esteinä on kielitaidon ja verkostojen puute. Hämäläisen mukaan myös työnantajien asenteet vaikuttavat. Suomalaiset työmarkkinat eivät ole olleet kovin monimuotoisia.

- Voi olla iso kynnys palkata ensimmäinen maahanmuuttaja töihin, mutta nyt on kyllä merkkejä siitä, että muutosta on tulossa. Työnantajilla on ollut maahanmuuttajista hyviä kokemuksia, ja se on avannut näitä väyliä.

Työpaikat eivät aina tule esiin TE-keskuksiin vaan täyttyvät työnhakijoiden omien verkostojen kautta. Maahanmuuttajilla näitä verkostoja ei ole, eikä suosittelijoita aikaisemmista työpaikoista.

- Nyt kun koulutusta viedään työpaikoille, syntyy myös kontakteja ja verkostoja.

Kieli opitaan yhdessä ammatin kanssa

Nopean työllistymisen kokeilu on yksi uusi tekijä työ- ja elinkeinoministeriön työkalupakissa, jolla kotouttamisjärjestelmää uudistetaan. Muita keinoja ovat kielikoulutuksen rakentaminen sisään ammatilliseen koulutukseen ja korkeakoulutettujen pätevöitymiskoulutukseen.

Suomalainen koulutusjärjestelmä halutaan saada maahanmuuttajien saataville.

- Kun kaikki tämä heitetään samaan pataan, niin meillä on jo aika paljon asioita. Yhteisvaikutus työllistymiseen tulee olemaan positiivinen, Hämäläinen uskoo.

Työ- ja elinkeinoministeriön valmisteilla olevan selvityksen mukaan ammatillisen tutkinnon suorittaminen on yksi iso tekijä, jolla työllistymistä voidaan parantaa. Kotouttamista onkin alettu uudistaa tämän vuoden alusta alkaen niin, että ammatillinen koulutus ja työharjoittelu tulevat aikaisemmin kuvioon mukaan kuin nyt.

Ammatillisen koulutuksen sisälle ollaan nyt viemässä myös kielen opetusta. Kärjistäen kun aikaisemmin kotoutumiskoulutuksessa on opittu suomeksi esimerkiksi se, mitä on kahvi ja maito, se voidaan nyt oppia työharjoittelupaikan kahvihuoneessa keskustellen.

- Suomen kielestä tulee työpaikkasuomea. Jos vaikka kirvesmieheksi haluaa, niin ammattikoulussa tai työharjoittelussa oppii sen, mikä on suomeksi kirves ja saha ja kaiken muunkin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa on vireillä pätevöitymisväylä korkeakoulutetuille. Tarkoituksena on tunnistaa maahanmuuttajien osaaminen, eikä pistää valmiita lääkäreitä tai insinöörejä usean vuoden kielikoulutusputkeen.

- Heidät pitää päästää suoraan pätevöitymiskoulutukseen, jossa kielen oppiminen tulee lisänä.

Tarja Koljonen
tarja.koljonen@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi