Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Aakkoset jäävät lasten päähän paremmin hyppelemällä - etenkin pojat hyötyvät liikunnallisista oppitunneista

Päivi Ruotsalainen istahtaa jumppapallon päälle opastaakseen Kerttu Silvennoista, Edith Haavistolaa, Pihla Pautolaa ja Seela Tiaista toiminnallisissa kertolaskuissa. Taustalla Saimi Brew ja Anni Toivanen. Kuva: Mikko Makkonen

Entäs jos aakkosia opeteltaisiin hyppelemällä? Tai kertolaskuja kuperkeikkoja tekemällä?

Kyllä kannattaisi, ja näin tehdäänkin jo monissa luokissa. Jo pienet liikunnalliset harjoitteet opetuksen lomassa edistävät oppimista, toteaa luokanopettaja Päivi Ruotsalainen, 42, väitöstutkimuksessaan. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan liikunnalliset harjoitteet vaikuttavat myönteisesti ensimmäisen luokan oppilaiden tasapainotaitoon ja tekniseen lukutaitoon.

Liikunnan ja oppimisen välisestä yhteydestä on julkaistu viime vuosina lukuisia tutkimuksia, mutta Ruotsalaisen luokkahuoneissa tehty interventioväitöstutkimus on ensimmäinen laatuaan. Tutkimus perustuu näkemykseen lapsen kokonaisvaltaisen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistämisestä.

Taustalla on luokanopettajan - ja aktiivisen kestävyysliikkujan - huoli lasten motoristen taitojen heikkenemisestä sekä kiinnostus oppilaiden lukutaidon kehityksen tukemiseen. Osa lapsista liikkuu liian vähän, ja vaikeudet motorisissa taidoissa voivat johtua harjoituksen puutteesta.

- Vanhempien vastuu on suuri. Luonnollisella leikkiympäristöllä ja ulkona liikkumisella tuetaan lasten taitojen kehittymistä. Minun ohjeeni on, että menkää yhdessä metsäretkelle, leikkipuistoon, pyöräilemään tai hiihtämään, Ruotsalainen kehottaa.

Tasapainotaidot ovat yhteydessä hahmotus- ja päättelykykyyn

Tasapainotaidot ovat perusta kaikkien muiden motoristen taitojen kehitykselle. Koulutyössä ne ovat merkittävässä roolissa ja yhteydessä hahmotus- ja päättelykykyyn. Tasapainoa ohjataan pikkuaivojen välityksellä. Pikkuaivoissa olevien ongelmien taas on havaittu vaikuttavan sekä kielelliseen kehitykseen että tasapainon kehittymiseen.

- Ekaluokkalaisten motoriset taitot ovat vielä kehitysvaiheessa, mutta niihin voidaan vaikuttaa erilaisilla harjoitteilla.

Motoriset taidot taas vaikuttavat lajitaitojen oppimiseen ja arkielämässä selviytymiseen. Arviolta 5-6 prosentilla koululaisista on ongelmia motorisissa taidoissa.

- Hyvät motoriset taidot omaava lapsi harrastaa usein liikuntaa myös aikuisena ja pysyy paremmassa kunnossa.

Etenkin pojat hyötyvät

Mitä tutkimuksessa mukana olleissa luokissa sitten tehtiin? Ruotsalainen oli suunnitellut opettajien käyttöön ”toiminnalliset paketit”, joista nämä valitsivat koulupäivän hetkiin sopivimmat. Toisinaan pieni hyppely pidettiin tunnin alussa, välillä keskellä tuntia. Viikoittain lisäliikuntaa kertyi noin 30 minuuttia.

- Siellä oli perusleikkejä, kuten ”kapteeni käskee” tai ”norsu marssii”, joissa erilaiset aistit ja motoriset taidot olivat käytössä.

Alussa luokissa oli harjoitteiden aikana jopa levottomuutta, mutta toiminta muuttui nopeasti rutiiniksi. Oppilaat innostuivat, ja motoriset taidot paranivat toistojen myötä.

Liikunnallisista harjoitteista hyötyivät erityisesti pojat. Tutkimuksessa mukana olleiden poikien motorisilla taidoilla - etenkin hienomotoriikalla ja pallotaidoilla - oli yhteyttä tekniseen lukutaitoon. Ruotsalainen pohtiikin, voisiko toiminnan ja liikkeen avulla tukea erityisesti poikien koulunkäyntiä ja oppimismotivaatiota.

"Vaatii vähän sinnikkyyttä"

Ruotsalaisen omassa luokassa istutaan välillä jumppapallon päällä, luetaan kirjoja patjalla köllötellen ja lasketaan kertolaskuja tasapainolaudalla seisten. Oma tutkimus antaa varmuutta jatkaa tutulla tiellä.

- Toivottavasti tutkimus rohkaisee myös muita opettajia käyttämään toiminnallisia opetusmenetelmiä oppitunneilla. Opetustapojen muuttaminen vaatii vähän sinnikkyyttä, mutta palkitsee jossain vaiheessa.

Kolmen lapsen äidille perjantaina koittava väitöstilaisuus on iso ja tärkeä etappi elämässä. Työn ohessa puurrettu väitöskirja on vaatinut uskoa omaan työhön ja kärsivällisyyttä.

- Jännitystä on ilmassa, mutta tiedän, että aihe on tärkeä. Opettaja selviää kaikesta - myös väitöksestä.

Väitöstutkimus

Motoristen taitojen ja lukutaidon mittauksia

Kasvatustieteen maisteri Päivi Ruotsalaisen väitöstutkimus ”Interventiotutkimus oppilaiden motoristen taitojen ja lukutaidon kehittymisestä sekä niiden välisistä yhteyksistä ensimmäisen lukuvuoden aikana” tarkastetaan Itä-Suomen yliopistolla perjantaina 21. huhtikuuta.

Vuonna 1975 Joensuussa syntynyt Ruotsalainen toimii luokanopettajana Joensuun normaalikoulussa.

Interventiotutkimus toteutettiin kahdessa pohjoiskarjalaisessa koulussa lukuvuoden 2010-2011 aikana. Mukana oli 68 oppilasta.

Aineisto kerättiin toistomittauksilla. Motorisista taidoista kokonaismotoriikan lisäksi tutkittiin hienomotoriikan, pallotaidon ja tasapainotaidon kehittymistä Movement ABC -testillä.

Teknistä lukutaitoa ja lukusujuvuutta tutkittiin ALLU- ja Armi-testeillä. Tutkimusaineistona olivat myös kyselylomakkeet oppilaiden huoltajille sekä opettajien päiväkirjat.

Saija Kauhanen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi