Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kadulla tai bussissa rasistisia huuteleva on yleensä tuntematon

Poliisille päätyy rasistisista rikoksista eniten pahoinpitelyjen epäilyjä. Syrjintää kokevat muutkin kuin maahanmuuttajataustaiset.

Lahdessa osoitettiin marraskuussa 2015 mieltä rasismia ja vihapuhetta vastaan. Kuva: Katja Luoma

Huutelua, nimittelyä ja häirintää. Sellaisia ovat tyypilliset rasismikokemukset Suomessa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutilan mukaan.

- Rasistinen puhe korostuu erityisesti julkisilla paikoilla ja tekijä on yleensä tuntematon, Jutila kuvailee.

Jutilan mukaan tällaista vihapuhetta kohtaavat yleensä vieraskieliset ulkomaalaistaustaiset ihmiset.

"Nämä sen tekivät"

Jutila on kiertänyt itse ympäri Suomea keskustelemassa nuorisotyöntekijöiden kanssa, ja törmäsi ilmiöön, jossa muun muassa somalitaustaisia nuoria yhdistettiin sosiaalisessa mediassa sattumanvaraisiin valokuviin ja rikoksiin, joita he eivät olleet tehneet.

- Jos on tapahtunut jokin rikos, esimerkiksi pahoinpitely, ja uutisesta on selvinnyt, että tekijät ovat maahanmuuttajataustaisia, sosiaalisessa mediassa on levitetty täysin sattumanvaraista kuvaa nuorisosta ja siihen on merkitty sattumanvaraisesti ihmisiä, jotka ovat muka vastuussa rikoksista. Kuviin merkityille on alkanut sadella kaikenlaista törkyä ja uhkailua, Jutila kertoo.

Jutilan mukaan ilmiö oli pahimmillaan Tapanilan raiskaustapauksen jälkeen 2015.

"Stereotypia johtaa usein harhaan"

Poliisin tietoon tulevista rasistisista rikosepäilyistä tyypillisimpiä ovat pahoinpitelyt. Sen jälkeen tulee suullisia loukkauksia: kunnianloukkauksia ja laittomia uhkauksia. Väkivaltatilanteet kuitenkin tulevat polisin tietoon suullisia loukkauksia useammin, arvioi poliisitarkastaja Måns Enqvist Poliisihallituksesta.

Jutila ei ala arvioimaan, onko rasistinen häirintä lisääntynyt Suomessa. Tuoreita tutkimuksia on ainoastaan rasistisista rikoksista, joiden määrä kasvoi viimeisimmän tutkimuksen mukaan 46 prosenttia vuonna 2015.

- Rasististen rikosten määrän nousu voisi olla aika vahva indikaattori, että myös häirintä voisi olla nousussa. Mutta siitä ei ole todisteita, Jutila toteaa.

Jutila kertoo vain varovaisesti tavallisista huutelijoista tai nimittelijöistä.

- Stereotypiat johtavat usein harhaan. Se voi olla kuka tahansa. Monella kokemus syrjinnänvastaisessa kampanjassa oli, että tekijä oli usein hyvinpukeutunut vanhempi rouva. Se ei yleensä tule mieleen, vaan ensimmäisenä ajattelee, että huutelija on humalainen mies, joka räyhää.

Vieraskielinen nimi on asuntomarkkinoilla haitta

Syrjintää on myös monenlaista. Jutila toteaa, että nimittelyä ja häirintää kohtaavat myös esimerkiksi vammaiset ja seksuaalivähemmistöt.

Myös romanit ja saamelaiset kohtaavat syrjintää. Jutilan mukaan saamelaisten kohdalla se liittyy enemmän verkkokirjoitteluun Lapissa, maaomistuskysymyksiin sekä kiistoihin siitä, kuka on saamelainen.

Romanit puolestaan kohtaavat Jutilan mukaan muun muassa nimittelyä sekä syrjintää työnhaussa ja asuntomarkkinoilla, mitä kohtaavat myös Suomessa asuvat maahanmuuttajat.

Joitakin vuosia sitten Ihmisoikeusliiton yhdessä Ylen Silminnäkijä-ohjelman kanssa tekemä testi paljasti, että suomalainen nimi pärjäsi vieraskielistä paremmin sekä työ- että asuntohakemuksissa.

YK:n rasisminvastainen päivä on tiistaina 21.3.

Marjaana Lahola
marjaana.lahola@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi