Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Suden kaatamisen sosiaaliset syyt ehkä määritelty löyhästi - järjestöt saattavat viedä oikeuteen

Kuva: Mirja Laukka-Kiikkala

Ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä Itä-Suomen yliopistosta pohtii, onko Suomen susiasetuksen valmistelussa otettu asianmukaisesti huomioon EU:n luontodirektiivi ja sitä koskeva oikeuskäytäntö.

- Sosiaaliset syyt ovat direktiivissä olemassa, mutta sovelletaanko poikkeuslupaharkinnassa direktiiviä asianmukaisesti? On mahdollista, että Suomessa direktiivin kriteerejä käytetään liian väljästi, hän puntaroi.

Sosiaaliset syyt kaatoluvan perusteena on muotoiltu luontodirektiivissä näin: ”kansanterveyttä ja yleistä turvallisuutta koskevista tai muista erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien sosiaaliset ja taloudelliset syyt”.

Ylitarkastaja Jussi Laanikari maa- ja metsätalousministeriöstä vastaa, että sosiaalisten syiden määrittely on otettu muistioon suoraan EU:n luontodirektiivistä ja unionin suurpetoja koskevista tulkintaohjeista.

- Emme ole lähteneet määrittelemään sitä sen laajemmin kuin komissio itse on määritellyt. Sekä sosiaalista että kannanhoidollista perustetta voidaan käyttää paikallisten asukkaiden sietokyvyn kasvattamiseen suhteessa suurpetoihin.

Laanikari toteaa, että viime kädessä Suomen tulkinnan pätevyys mitataan oikeuskäsittelyissä. Määttä ennakoi, että luonnonsuojelujärjestöt saattavat viedä asiaa tuomioistuinten punnittavaksi.

Minna Harmaala / Uutissuomalainen

Minna Harmaala / Uutissuomalainen
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi