Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Yli puolet henkirikosten uhriksi joutuvista naisista surmaa nykyinen tai entinen puoliso - yhä suurempi osuus teoista harkittuja

Suunnitelmallisten puolison tai kumppanin surmien osuus henkirikoksista on lisääntymässä, arvioi yliopistotutkija Martti Lehti Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista. Kuva: Aku Isotalo

Kun nainen Suomessa joutuu henkirikoksen uhriksi, tekijä on suurella todennäköisyydellä uhrin puoliso tai entinen puoliso.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tuoreimman henkirikoskatsauksen mukaan vuoden 2002 alusta vuoden 2017 helmikuun lopulle kestävänä ajanjaksona henkirikoksen uhriksi joutui Suomessa 507 naista. Näistä 287 kuoli puolisonsa tai seurustelukumppanin tai entisen puolison tai kumppanin uhrina.

Tyypillisin henkirikoksen uhri on Suomessa jo hyvin pitkään ollut tuttavansa surmaamaksi joutuva mies. Heti seuraavaksi yleisimpiä uhreja ovat lähisuhdeväkivallan uhrina kuolleet naiset. Heitä on noin 16 prosenttia kaikista henkirikosten uhreista.

Suunnitelmallisuus kasvussa

Suunnitelmallisten puolison tai kumppanin surmien osuus henkirikoksista on lisääntymässä, arvioi henkirikoskatsauksen laatija yliopistotutkija Martti Lehti Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista.

- Jos kehitys jatkuu tällaisena, se tulee korostumaan. Sama tilanne on itse asiassa muissakin henkirikoksissa, Lehti sanoo.

Motiivina tällaisissa teoissa on usein kosto suhteen katkeamisesta, mustasukkaisuus tai muu vastaava syy.

- Näitä tekoja oli 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä keskimäärin kuusi vuodessa. Viimeksi kuluneen kuuden vuoden aikana niitä on ollut seitsemän vuodessa, Lehti kertoo.

Kahta päätyyppiä

Naisiin kohdistuvia lähisuhdehenkirikoksia on Suomessa pääasiassa kahta tyyppiä. Suunnitelmallisten tekojen lisäksi muutamien viime vuosikymmenten ajan on ilmennyt alkoholitaustaista väkivaltaa, jossa usein niin tekijä kuin uhri ovat olleet päihtyneinä.

Tämä väkivallan tyyppi rinnastuu Lehden mielestä melko pitkälle kaikkein tyypillisimpiin suomalaisiin henkirikoksiin, joissa päihtynyt mies surmaa miespuolisen juopottelukaverinsa.

- Tässä tapauksessa vain uhri on oma puoliso, Lehti arvioi.

Alkoholitaustaisten henkirikosten määrä on Suomessa ollut selvässä laskussa. Eniten ovat vähentyneet miesten toisiin miehiin kohdistamat teot. Myös alkoholitaustaiset lähisuhdesurmat ovat vähentyneet.

- Vielä 2003-2009 alkoholitaustaisen parisuhdeväkivallan uhrina kuoli keskimäärin 12 naista vuodessa. Viime vuosina määrä on ollut enää viisi, Lehti toteaa.

Mielenterveysongelmia taustalla

Mielenterveysongelmat ovat myös suhteellisen yleinen syy naisiin kohdistuvissa rikoksissa. Monesti kyse on siitä, että psykoottisessa tilassa oleva lapsi surmaa äitinsä tai puoliso vaimonsa.

Lehti arvioi naisten joutuvan näiden tekojen uhriksi miehiä useammin siksi, että hoitovastuu mielenterveysongelmaisesta läheisestä suuntautuu useammin naisille.

Jos henkirikoksen uhriksi joutuu nuori tyttö, tekijä on myös useimmin lähipiiristä, äiti tai isä.

Henkirikoksen uhriksi joutuvien naisten ja miesten keskimääräiset taustat poikkeavat selvästi toisistaan. Uhriksi joutuvilla miehillä taustalla on usein rikoshistoriaa ja päihteiden käyttöä.

- Naisuhrien taustat ovat keskimäärin selvästi puhtaammat, Lehti toteaa.

Vuonna 2015 poliisin tietoon tuli 104 uhrin kuolemaan johtanutta tahallista väkivaltarikosta. Ennakkotietojen mukaan määrä vuonna 2016 oli 98.

Myös parisuhdeväkivallasta yhä enemmän ilmoituksia

Poliisille tehtiin 26 223 hälytystä perheväkivallasta vuonna 2015.

Perheväkivaltahälytysten määrä on noussut yli kymmenellätuhannella 2000-luvun alkuvuosista. Vielä vuodesta 2010 on nousua noin viidentuhannen hälytyksen verran. Tiedot perustuvat Poliisiammattikorkeakoulun Poliisin toimintaympäristö 2016 -katsaukseen.

Perheväkivallaksi luokiteltujen rikosilmoitusten määrä on sekin lisääntynyt 2000-luvulla, mutta ei samassa suhteessa ilmoitusten kanssa. Vuonna 2015 perheväkivaltaan liittyviä rikosilmoituksia kirjattiin 4 791.

Parisuhdeväkivalta

Poliisille yhä enemmän ilmoituksia

Poliisille tehtiin 26 223 hälytystä perheväkivallasta vuonna 2015.

Perheväkivaltahälytysten määrä on noussut yli kymmenellätuhannella 2000-luvun alkuvuosista. Vielä vuodesta 2010 on nousua noin viidentuhannen hälytyksen verran.

Perheväkivallaksi luokiteltujen rikosilmoitusten määrä on sekin lisääntynyt 2000-luvulla, mutta ei samassa suhteessa ilmoitusten kanssa. Vuonna 2015 perheväkivaltaan liittyviä rikosilmoituksia kirjattiin 4 791.

Poliisin toimintaympäristö 2016 -katsaus
Terhi Nevalainen
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X