Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Suostumus sakkoon poliisiautossa sulkee valitustien - "Katuminen on myöhäistä, juna meni jo"

Sakkolain uudistus antoi poliisille oikeuden vahvistaa sakot tietyissä rikoksissa. Kuva: Marko Kauko

Uusi sakkolaki on aiheuttanut suurta hämmennystä tuomioistuimissa ja syyttäjälaitoksessa.

Joulukuun alussa tuli voimaan laki, jonka mukaan poliisi voi vahvistaa maksimissaan 20 päiväsakon rangaistuksen liikennerikoksissa ja näpistyksissä jo tapahtumapaikalla. Poliisin antama sakko on riippuvainen tekijän suostumuksesta.

Ihmisille on kuitenkin ollut epäselvää, mihin he sitoutuvat antaessaan poliisille suostumuksensa rangaistukseen.

Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden laamannin Tuija Turpeisen mukaan käräjäoikeuksiin on tullut runsaasti valituksia tilanteista, joissa epäilty on antanut tien päällä suostumuksensa, mutta asiaa harkittuaan päätynyt toiseen ratkaisuun.

- Ei tällaisia aiemmin ole käräjäoikeuden ihmeteltäväksi tullut. Katuminen on kuitenkin myöhäistä. Juna meni jo.

Aikaisemmin syyttäjä vahvisti poliisin antaman sakon. Epäillyllä oli mahdollisuus valittaa sakosta syyttäjälle. Nyt poliisi kysyy epäillyltä, tunnustaako hän teon ja hyväksyy sakkomenettelyn sekä luopuuko hän oikeudestaan suulliseen käsittelyyn.

- Jos niihin kaikkiin vastaa kyllä, menettää saman tien oikeutensa valittaa mihinkään, Turpeinen toteaa.

Hänen mukaansa valitukset osoittavat, että uudistuksen tavoitteena olleet oikeusturvan lisääminen ja tuomioistuimien asiamäärien vähentyminen eivät ole toteutuneet.

Myös syyttäjissä uudistus on aiheuttanut kummastusta.

- Olemme ihmetelleet tuomareiden kanssa, mitä niille valituksille tehdään, joita ei enää voi lähettää käräjäoikeuteen, kihlakunnansyyttäjä Ulla Oinonen Itä-Suomen syyttäjänvirastosta sanoo.

Hänenkin mukaansa sakotettava ei aina ymmärrä, mihin antaa suostumuksensa.

- Moni miettii vaikkapa liikennemerkkejä tai omia tulojaan vasta sakotustilanteen jälkeen. Ja jos me ammattilaiset joudumme lukemalla lukemaan uutta lakia, ei se ihan itsestään selvää voi olla sakotettavallekaan.

Laajennus jo tulossa

Vaikka uusi laki on ollut voimassa vasta muutaman kuukauden, oikeusministeriö valmistelee jo siihen laajennusta. Työryhmän mietintö uudistuksesta annettiin joulukuun alussa, saman päivänä kuin edellinen sakkolaki astui voimaan.

Uudistuksen jälkeen poliisi ja syyttäjä voisivat vahvistaa sakon rikoksissa, joiden maksimirangaistus on kaksi vuotta vankeutta. Tällaisia olisivat muun muassa törkeät liikennerikokset, petokset ja varkaudet. Työryhmä arvioi, että jopa 10 000 vuosittaista asiaa siirtyisi pois käräjäoikeudelta.

Työryhmä ehdottaa, että epäilty voisi valittaa sakosta vastaavilla perusteilla kuin käräjäoikeudesta valitetaan hovioikeuteen.

Epäillyn kiistäminen ei myöskään estäisi sakkomenettelyn käyttämistä.

Turpeinen korostaa, että näytön arviointi kuuluu tuomioistuimelle eikä asiaa epäillyn kiistäessä voida ratkaista pelkästään kirjallisen aineiston perusteella. Hän huomauttaa, että jo perustuslain mukaan tuomiovaltaa käyttävät nimenomaan riippumattomat tuomioistuimet.

Turpeinen toteaa, ettei ota kantaa lain perustelujen sisältöön.

- Lainsäätämisessä on kyse poliittisesta päätöksenteosta. Ehdotettu muutos on kuitenkin niin suuri, joten toivon, että siitä käydään perusteellinen ja avoin keskustelu.

"Soveltaminen vasta alussa"

Lainsäädäntöneuvos Ville Hinkkanen oikeusministeriöstä pitää sakkolaissa ilmenneitä ongelmakohtia ”käynnistysvaiheen kysymyksinä”.

- Lain soveltaminen on vasta alkuvaiheissaan. Tarkoituksemme on seurata, miten tämä (lain soveltaminen) lähtee käyntiin.

- Yksittäisistä kokemuksista on vielä varhaista vetää mitään johtopäätöksiä, Hinkkanen toteaa.

Hän myös huomauttaa, että sakkomenettelyn laajentamisen yhteydessä muutoksenhakuun tehdään muutoksia ja suostumukseen liittyvää sääntelyä on tarkoitus keventää.

Hinkkanen korostaa, että uusi laki toi muutoksia etenkin poliisin työhön ja poliisin tehtävä on selvittää säännökset epäillylle. Poliiseja onkin koulutettu tiiviisti.

- Varmasti tässä vielä haetaan käytäntöjä, miten asioista kerrotaan rikoksesta epäillyille ja miten asia saadaan jouhevasti eteenpäin.

Hinkkanen kuitenkin myöntää, että uusi menettely on ”verrattain monimutkainen” verrattuna aikaisempaan.

Joulu-tammikuussa ilmeni, etteivät sakotukseen liittyvät automaattivalvonnan tietojärjestelmät toimineet. Tästä syystä poliisi joutui muuttamaan parituhatta rikesakkoa huomautukseksi.

Myös poliisiautoissa oli ongelmia saada sakkoja kirjatuksi oikeushallinnon tietojärjestelmiin ja joitakin sakotettavia päästettiin jatkamaan matkaa ilman sakkoa.

Poliisitarkastaja Matti Högman Poliisihallituksesta toteaa, että järjestelmät on saatu kuntoon.

- Laajat järjestelmämuutokset aiheuttavat aina joitakin ongelmia. Tällä hetkellä kaikki toimii, mitään suurempia ongelmia ei ole ollut.

Högmanin mukaan sakotusmenettely on poliisin kannalta hieman monimutkaisempi kuin aiemmin.

- Tarkoitus on kevään mittaan järjestää käyttäjille lisäkoulutusta ja siinä yhteydessä selvittää, missä mahdollisia ongelmia on ollut.

Antti Launonen / Uutissuomalainen

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi