Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Lukion loppuminen Padasjoelta tai Sysmästä tietäisi ongelmia myös yläkouluille

Heinolalainen Pinja Vesalainen on yksi sadoista Lahden lukioissa opiskelevista nuorista, joiden kotikunta on muu kuin Lahti. Lahteen tullaan opiskelemaan usein erikoislinjojen vuoksi tai siksi, että omasta kotikunnasta on lopetettu lukio. Kuva: Mirja Hussain

Lähtö kotoa noin kello 6.30. Takaisin kotona kello 17. Tällainen on Pinja Vesalaisen tyypillinen koulupäivä. Heinolan kirkonkylässä asuva Vesalainen opiskelee ensimmäistä vuotta Lahden Yhteiskoulun lukiossa.

- Opiskelu on vastannut odotuksia, mutta en osannut ajatella, että se olisi näin raskasta.

Vesalainen valitsi Lahden lukiot samasta syystä kuin moni muu: Lahden lukioissa kurssitarjonta ja suuntautumisvaihtoehdot ovat laajat. Vesala opiskelee yhteiskunta- ja talouspainotteisella linjalla.

- Lisäksi oli epävarmuutta siitä, mitä lukiolle Heinolassa tapahtuu. Nyt siellä on menty parakkeihin.

Yhteiskoulussa lukiota käy Vesalaisen lisäksi kymmenen muuta opiskelijaa, joiden kotipaikka on Heinola. Lahden kaupungin ylläpitämissä lukioissa on 62 heinolalaista opiskelijaa. Määrät ovat huomattavat, kun Heinolan lukiossa opiskelijoita on reilut 220.

- Kehitys näyttäisi vievän kohti suurempia yksiköitä. Vaikka pieniä lukioita on haluttu tukea korkeammalla valtionosuudella, maksaa opetus niissä selvästi enemmän. Lahden lukiojohtaja Heikki Turunen sanoo.

Padasjoen ongelmana pieni ikäluokka

Sivistys- ja koulujohtaja Jari Leppialholla on johdettavanaan lukiot Asikkalassa ja Padasjoella. Leppialhon mukaan opiskelijavuoto toisten paikkakuntien lukioihin ei ole kovin suuri ongelma. Silti lukiot ovat varsin erilaisessa tilanteessa.

- Vääksyssä ilmailulinja vetää opiskelijoita ja lukio on nettovoittaja. Padasjoelta ei juuri lähdetä muualle lukioon etäisyyksien vuoksi, mutta siellä ongelma on ikäluokan pienuus.

Padasjoella lukiossa opiskelee alle 50 oppilasta. Asikkalassa lukiolaisia on yli 170.

Leppialhon mukaan pienten lukioiden tulevaisuus riippuu valtiosta. Jos lisärahoitus loppuu, loppuisi myös lukio monelta paikkakunnalta. Tämä vaikuttaisi myös yläkouluihin.

- Yläkoulunkin pitäminen olisi vaikeaa riittävien aineopetustuntien vuoksi. Jos lukio loppuisi esimerkiksi Padasjoelta, Sysmästä tai Kuhmoisista, ja yläkoulu haluttaisiin säilyttää, pitäisi aineopetus aloittaa luultavasti 5. luokalta, Leppialho arvioi.

Verkko-opetus ja muut vastaavat ratkaisut antaisivat Leppialhon arvion mukaan tilanteessa vain pientä helpotusta.

Lukiot mielletään vetovoimatekijäksi

Padasjoella valinnaisuutta on yritetty pitää yllä rahalla. Leppialhon mukaan myös oppimistulokset lukiossa ovat olleet laadukkaita.

- Lasten lukumäärä on se probleema. Virkamiehen näkökulmasta tärkeintä on, että oppilaat saavat hyvää palvelun ja jatko-opintomahdollisuudet. Se on oleellisempi kysymys kuin se, onko lukioon matkaa 5 vai 25 kilometriä

Lukioista pidetään kunnissa usein kiinni viimeiseen saakka, sillä lukiot on mielletty tärkeäksi vetovoimatekijäksi.

- Päättäjille lukiolla on varmaan suurempi vetovoima kuin nuorille. He ovat aika liikkuvaisia, ja asuvat luultavasti kotona Padasjoella, vaikka kävisivät lukiota muualla. Lukion jälkeen suurin osa lähtee joka tapauksessa muualla, Leppialho sanoo.

Rahoitus

Valtionosuuksissa valtavat erot

Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa lukio-opetusta valtionosuuksilla.

Valtionosuudet lasketaan monimutkaisella kaavalla, jossa lisärahoitusta voidaan maksaa muun muassa erityisen koulutustehtävän, lukion pienuuden tai sisäoppilaitostehtävän vuoksi tai harkinnanvaraisesti.

Erilaisten lisäosien vuoksi opiskelijakohtaiset erot maksetuissa valtionosuuksissa ovat valtavat.

Päijät-Hämeessä vuonna 2016 pienintä valtionosuutta lukiokoulutuksesta maksettiin Heinolalle, missä opiskelijakohtainen valtionosuus oli vähimmäismäärä eli 5 596,63 euroa. Lahdessa valtionosuutta korottivat lukioiden useat erityistehtävät.

Suurinta valtionosuutta Päijät-Hämeessä maksettiin Itä-Hämeen kansansivistystyön säätiölle Hartolassa. 13 778,58 euron valtionosuutta selittää osaltaan sisäoppilaitoslisä. Yli 10 000 euron valtionosuutta lukiokoulutuksesta maksettiin myös Padasjoelle ja Sysmälle.

Koko Suomen lukioista suurin valtionosuus maksettiin viime vuonna Savukoskelle. 28 246,78 euron valtionosuudesta harkinnanvaraista tukea on yli 16 700 euroa.

Kimmo Kangas
kimmo.kangas@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi