Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Työoikeuden professori pitää valvontaa vaikeana: "Ei kukaan voi tietää, vääristääkö työkokeilu kilpailua vai ei"

Heinolalainen Jani Immonen oli työkokeilussa kaupungin työpajatoiminnassa. Hänelle jäi työkokeilujaksosta myönteinen kuva. Kuva: Sami Lettojärvi

Työ- ja elinkeinotoimistojen on vaikea valvoa, kuinka asiallisilla perusteilla työnantajat järjestävät työkokeiluja, arvioi työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta.

- Ei kukaan voi tietää, vääristääkö työkokeilu kilpailua todella vai ei.

Useiden työkokeilijoiden ottaminen toinen toisensa jälkeen voi olla merkki yrityksen vilunkipelistä, jonka avulla firmassa on koko ajan palkatonta väkeä. Toisaalta yrittäjä voi vilpittömästi haluta tarjota työkokeilumahdollisuuden niin monelle kuin suinkin.

- Useimmat ovat siinä välimaastossa. Joskus voi olla houkuttelevaa käyttää työkokeilua, jos varsinaista työntekijää ei hetimiten löydy.

Tapaus kerrallaan

Laki määrää, ettei henkilöä lähetetä työkokeiluun, jos hänet vastaanottava yritys saa laitonta kilpailuetua. Valvontavastuussa olevat TE-toimistot määrittelevät tapauskohtaisesti, voiko yritys saada työkokeilijasta perusteetonta hyötyä vai ei.

- Laissa sitä ei voi määritellä eikä sitä ole yritettykään, huomauttaa professori Seppo Koskinen.

Ammattiyhdistyspuolella on herätty torjumaan keinottelun peikkoa. Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö (SAK) on vaatinut, että alle kolmen kuukauden työsuhteisiin ei käytetä työkokeiluja. Näin estetään työnantajia korvaamasta kesätyöntekijöitä työkokeilijoilla. Samoin SAK kieltäisi työnantajia ketjuttamasta työkokeiluja. Ketjuttaminen merkitsee, että työkokeiluja on firmassa perä perää, jolloin yrityksellä on koko ajan palkatonta työvoimaa.

Myös Akava on edellyttänyt nykyistä jämäkämpiä linjauksia työkokeilujärjestelmään.

Kiistat herkässä

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) niin ikään näkee työkokeilussa heikkouksia. Niistä yksi liittyy siihen, mitä töitä työkokeiluun tuleva henkilö saa tehdä. Hän ei saa korvata lomautettua, irtisanottua tai osa-aikaista työntekijää. Se tarkoittaa, että hänellä ei saa teettää työsuhteisille henkilöille kuuluvia tehtäviä. Tämä halutaan estää myös siksi, ettei yritys saisi palkattomasta työvoimasta asiaankuulumatonta hyötyä.

Toisaalta työkokeilijan pitäisi kuitenkin saada tehdä niinsanotusti oikeita töitä. Sillä perusteella hän voi päätellä, onko kyseinen ala hänelle sopiva, ja työnantaja taas voi arvioida henkilön todellista osaamista.

- Siinä syntyy helposti kiistaa, mikä on kokeilun sisältö ja onko se ollut lain tarkoituksen mukainen, sanoo EK:n asiantuntija Mikko Räsänen.

Kuntatyöntajien neuvottelupäällikkö Sari Ojanen vakuuttaa, että kunnat suhtautuvat työkokeiluihin myönteisesti.

- Isoin ongelma ovat kelpoisuus- ja ammattitaitovaatimukset. Pitää olla tarjolla sellaisia työtehtäviä, jotka eivät vaadi ammattitaitoa. Työkokeiluun tullaan avustaviin tehtäviin tai tehtäviin, joita ammattilaiset eivät ehdi tehdä.

Uusi vaihtoehto käyttöön

Työkokeilu sai tämän vuoden alussa rinnalleen rekrytointikokeilun, jossa asianomainen henkilö sekä työnantaja voivat keskenään suoraan sopia kokeilun aloittamisesta. Rekrytointikokeilu on tarkoitettu niille, joilla on jo jonkin alan osaamista valmiina ja he haluavat näyttää taitonsa alan yrityksessä.

Jos yritys ja rekrytointikokeiluun tuleva henkilö aloittavat yhteistyön, ilmoitetaan siitä TE-toimistolle.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi