Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Lahdessa saisi taloyhtiöön hissin alle puoleen hintaan - "Aika hyvä tarjous, mutta ei silti meinaa kelvata"

Lahtelaiset asunto-osakeyhtiöt saavat nyt rakentaa vanhaan kerrostaloonsa hissin alle puoleen hintaan. Lahden kaupunki otti tämän vuoden alusta käyttöön avustuksen, joka kattaa kymmenen prosenttia hissin jälkiasennuksen kokonaiskuluista. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara) jakama valtion avustus kattaa töiden kustannuksista 45 prosenttia.

Hissibudjetista siis 55 prosenttia on taloyhtiöille ilmaista rahaa.

- Aika hyvä tarjous, mutta ei silti meinaa kelvata, pahoittelee Lahden kaupungin asuntoasiainpäällikkö Ari Juhanila.

Lisää asumisaikaa

Lahden kaupunki tukee hissien rakentamista, koska vaivattoman liikkumisen ansiosta seniori-ihmisten lasketaan pärjäävän kotonaan 6-8 vuotta aikaisempaa pitempään. Asumisajan piteneminen pienentää vanhuspalveluiden menoja.

Silti myös ikäihmiset voivat Juhanilan mukaan vastustaa hissihanketta taloyhtiössä. Mieluummin muutetaan pois, kun kulkeminen rapuissa alkaa käydä raskaaksi.

Nuoremmankin osakkaan laimea innostus asiaa kohtaan voi johtua siitä, että hän on muuttamassa muualle. Uusia investointeja saatetaan niin ikään karttaa, jos talossa on juuri toteutettu hintavia peruskorjauksia.

Aran kehittämispäällikkö Tapio Kallioinen kertoo, että taloyhtiöissä kestää useita vuosia, kunnes hissihanke on nuijittu yhtiökokouksessa läpi ja avustushakemus on valmiina lähtöön.

- Nopeimmillaan hanke menee läpi reilussa vuodessa.

Yhden hissin jälkiasennus maksaa keskimäärin 150 000 euroa.Puolet ilman hissiäLahden asuinkerrostaloista noin puolet on ilman hissiä. Huomattava osa niistä on 1970-luvun alun kolmikerroksisia kiinteistöjä, joissa riittivät pelkät portaat. Samanlainen talotyyppi hallitsee hissittömien kiinteistöjen joukkoa myös muualla maassa.- Kolmikerroksisen määritelmä ei ole mikään yksiselitteinen. Kolmikerroksinen talo voi käytännössä olla jopa viisi ja puolikerroksinen, huomauttaa Juhanila.

Lisäksi kolmen kerroksen talo on usein toteutettu niin, että maan tasoon on sijoitettu varastokomerot ja taloyhtiön yleiset tilat. Silloin ensimmäinenkin asuinkerros vaatii jo portaat.

Kaksi vuotta riittää

Päijät-Hämeen kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtaja Raimo Kiljunen arvioi, että lahtelaisessa taloyhtiössä osakkaat kypsytetään hissihankkeen kannalle noin kahdessa vuodessa. Hän uskoo kaupungin avustuksen piristävän hissien jälkiasennuksia vanhoihin taloihin.

Ympäristökuntien kerrostaloissa hissejä on vaihtelevasti. Maakunnan paras on Hollola, jossa kerrostaloista suurin osa on hissitaloja. Asikkalassa hissitaloja on Lahden tavoin noin puolet, mutta kaikissa muissa maakunnan kunnissa hissillä varustetut kerrostalokiinteistöt ovat selvänä vähemmistönä.

EsimerkiksiViime vuonna Päijät-Hämeessä jälkiasennettiin Aran tuella vain kolme hissiä.

Aina ei kannata

Hissin jälkiasennus on aina mahdollista, mutta ei läheskään aina järkevää. Jos talo on päästetty kauttaaltaan huonoon kuntoon, tarvitaan osakkaiden vastikerahat todennäköisesti kiireellisempiin kohteisiin. Lisäksi jos portaassa on vähän asuntoja, nousevat asennuskustannukset osakasta kohti liian koviksi. Ulkopuolelle rakennettava hissi voi lisäksi vaatia muutoksia pihamaahan.

- Minne hissit on helppoa ja järkevää rakentaa, niin sinne yritämme kannustaa niitä rakentamaan, luonnehtii asuntoasiainpäällikkö Ari Juhanila.

Kulut hyödyn mukaan

Kustannukset jaetaan sen mukaan, kuinka suuri hyöty osakkaalle hissistä koituu. Ylempien kerrosten asukkaat maksavat urakasta suuremman osan kuin alempana asuvat.

Ara ei rahoita hissien rakentamista uusiin kerrostaloihin. Samoin hissien korjaukset jäävät vaille valtion avustusta.

Vuokrataloihin hissejä on ilmestynyt ripeämmällä tahdilla kuin kuin asunto-osakeyhtiöihin. Se johtuu siitä, että vuokrataloissa asiaan ei tarvita muuta kuin kiinteistön omistajan päätös.

Niin kauan kuin rahaa on

Hissejä tehdään vanhoihin taloihin todennäköisesti vain niin kauan kuin julkista rahoitusta riittää. Kehittämispäällikkö Tapio Kallioinen viittaa Ruotsiin, jossa yhteiskunta tuki talojen hissittämistä jopa 70 prosentin maksuosuudella. Kun julkisesta tuesta päätettiin luopua, loppui hissien jälkiasentaminen kuin seinään.

Viime vuonna Aralle tuli enemmän avustushakemuksia kuin voitiin myöntää. Ilman tukea jäivät ne taloyhtiöt, jotka eivät lähettäneet hakemustaan ajoissa.

- Jos taloyhtiössä asiaa on mietitty jo pitkään, niin nyt jos koskaan se kannattaa toteuttaa, houkuttelee Kallioinen.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi