Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Väitös: Liian moni työkyvytön jää ilman eläkepäätöstä

Työkyvyn arviointi ei toimi pitkäaikaistyöttömillä, arvioi ylilääkäri Virpi Heikkinen. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Pitkäaikaistyöttömien työkyvyttömyys jää edelleen helposti huomaamatta, todistaa Tampereen yliopistossa tehty väitöskirja. Eräs syy tähän on se, että työkykyä arvioidaan Suomessa yleensä työterveyshuollossa, jonne työttömät eivät pääse.

Osalle pitkäaikaistyöttömistä arvioita työkyvystä on tehty, mutta edellytyksiä eläkkeelle ei ole löydetty. Väitöksen mukaan arviointi on ollut liian suppeaa eikä ole ottanut tarpeeksi huomioon ihmisen todellista toimintakykyä.

– Nykyinen sosiaalivakuutusjärjestelmä ja työkyvyn arviointi ei toimi pitkäaikaistyöttömillä, summaa väitöstutkimuksen tekijä, kuntoutuksen ylilääkäri Virpi Heikkinen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

Väitöksen tutkimuskohteena oli heikosti työllistyviä työttömiä, jotka oli luokiteltu vajaakuntoisiksi.

– Heidän terveydentilansa oli näennäisesti otettu huomioon, mutta he päätyivät pitkäaikaistyöttömiksi.

Heikkinen kritisoi kapeaa työkykyselvitystä, joka rajoittuu vain yhdelle erikoisalalle ja nojautuu suppeasti lääketieteelliseen diagnoosiin. Hänen mielestään pitkäaikaistyöttömille pitäisi tehdä säännöllisiä laaja-alaisia työkykyarvioita.

Lannistuneet eivät jaksa hakea tukea

Heikkinen kertoo väitöksessään tamperelaisista vaikeasti työllistyvistä pitkäaikaistyöttömistä, jotka olivat mukana kansallisessa ELMA-projektissa 2000-luvulla. Siinä selvitettiin pitkäaikaistyöttömien eläkemahdollisuuksia.

Tamperelaisista reilusti yli puolet sai selvittelyn jälkeen myönteisen eläkepäätöksen, mikä vastaa valtakunnallisia lukuja. Tutkijan mukaan ilman erillisprojektia he tuskin olisivat päässeet eläkkeelle ainakaan yhtä nopeasti, vaikka olivat oikeasti työkyvyttömiä. Hän arvioi, että se on osoitus nykyisen arviointijärjestelmän puutteista.

Väitöstutkimuksen aineiston tyypillisin henkilö oli pitkän työuran kuluttama ja sairasteleva mies tai nainen. Toiseksi tavallisin tapaus oli alkoholistimies, jolla oli niukka työura ja terveys mennyt juomisen takia. Kaikki eivät olleet jaksaneet hakea sosiaali- ja terveyspalveluja lannistumisen tai syrjäytymisen takia.

Monella arjen toimintakyky oli heikko. Näillä ihmisillä oli vaikeuksia liikkumisessa, neuropsykologisia oireita ja alkoholin aiheuttamia vaurioita aivoissa. Kuntoutusta tutkimusryhmä oli saanut niukasti. Miehille oli annettu enemmän myönteisiä eläkepäätöksiä kuin naisille.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi