Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Arvaamaton influenssa on ihmiskunnan vuosisatainen riesa

Yhdysvaltojen Punainen Risti esitteli Washigtonissa ambulanssivarustusteitaan enspanjantaudin riehuessa vuonna 1918. Kuva: wikimedia commons/Library of Congress

Influenssa on pian täällä - kuten joka ikinen syksy.

Ihmiset ovat niistäneet, yskineet ja palelleet taudin kourissa iät ja ajat, vaikka influenssa A -virus onnistuttiin löytämään ensin sioista ja sitten ihmisestä vasta 1930-luvulla.

Tutkijat ovat jäljittäneet influenssan luotettavasti aina 1500-luvulle asti. Kirjallisissa lähteissä kerrotaan ihmisistä, jotka sairastuivat äkillisesti kovaan kuumeeseen, päänsärkyyn ja lihaskipuihin.

Lepo, särkylääke ja lämmin juoma ovat nykyihmisen rohtoja, kun influenssa iskee. Ryssänkuumeen riehuessa 1889-1890 oloa korjattiin muun muassa kiniinillä.

Viittätuhatta ihmistä kohti oli yksi lääkäri. Nyt joukko on 200-300 ihmisen välillä yhtä lääkäriä kohti. Lääketieteen historian dosentti 29Heikki Vuorinen

Lähtömaan mukaan nimetty virus levisi rautateitä ja jokireittejä pitkin nopeasti Suomeen. Ihmisiä kuoli etenkin jälkitautina tulleeseen keuhkokuumeeseen.

Espanjatauti tuhoisin

Ensimmäisen maailmansodan loppumetreillä vuonna 1918 liikkeelle lähtenyt espanjantauti on toistaiseksi tuhoisin influenssavirus. Tauti puhkesi ensimmäisenä sotajoukoissa ja tappoi kymmeniä miljoonia. Arviot liikkuvat 30-50 miljoonan kuolleen välillä.

Kyse oli harvinaisen ärhäkästä viruksesta, sanoo lääketieteen historian dosentti Heikki Vuorinen. Kurjat olosuhteet pitivät huolen lopusta.

- Miljoonia nuoria miehiä rahdattiin juoksuhautoihin paitsi tykin myös influenssaviruksen ruoaksi.

Virukselle tarjoutui hyvä mahdollisuus levitä. Ihmiset liikkuivat sankoin joukoin laivoilla ja junilla, ja virus matkusti mannerten välillä.

Tauti koetteli etenkin nuoria, 20-40-vuotiaita. Potilailla oli verenvuotoja ja rajuja keuhko-oireita.

Suomessa oli juuri käyty raaka sisällissota. Samana vuonna maahan levinneen espanjantaudin arvioidaan verottaneen väestöä saman verran kuin sodan, yli 30 000 henkeä.

Pahimmin kärsittiin Lapissa.

- Inarin kunnassa oli 2 000 asukasta, ja kymmenesosa heistä menehtyi tautiin, kertoo Vuorinen esimerkin.

Ahdas asuminen, aliravitsemus ja puutteellinen sairaanhoito pahensivat köyhien tilannetta. Terveydenhoitolautakunnat levittivät julisteita, joissa kehotettiin karttamaan huvitilaisuuksia ja pesemään käsiä.

Nykyisestä neuvolaverkostosta ei ollut tietoakaan. Sairaalapaikkoja oli liian vähän, samoin lääkäreitä.

- Viittätuhatta ihmistä kohti oli yksi lääkäri. Nyt joukko on 200-300 ihmisen välillä yhtä lääkäriä kohti, Vuorinen vertaa.

Rokote iso edistysaskel

Influenssarokote, joka kehitettiin toisen maailmansodan aikaan Yhdysvalloissa, oli merkittävä edistysaskel taistelussa viruksia vastaan.

Kun aasialaiseksi nimetty pandemia alkoi levitä maailmalla 1950-luvun loppupuoliskolla, Suomen viranomaiset pohtivat väestön rokottamista.

Todettiin, ettei rokotetta ole mahdollista eikä tarpeellista tuottaa koko väestölle. Yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista vastaavat ihmiset, kuten lääkärit, sairaanhoitajat ja poliisit saivat rokotteen. Tuolloin käytettiin ensimmäistä kertaa myös antibiootteja jälkitautina tulleen bakteerikeuhkokuumeen hoitoon.

Aasialaista seurasi niin ikään Kiinasta liikkeelle lähtenyt hongkongilainen. Se kiersi kaikki maanosat vuosina 1968-1969.

Viimeisin uusi virustyyppi levisi pandemiana vuosina 2009-2010. Sikainfluenssa osoittautui pelättyä lievemmäksi.

Entuudestaan tuttuja viruksia sisältävästä kausi-influenssasta on vaaraa lähinnä riskiryhmille, kuten vanhuksille ja sairaille. Tauti porskuttaa vuosisadasta toiseen, sillä virukset ovat hyvin muuntuvaisia ja ennalta arvaamattomia.

Joka vuosi rokotteiden kehittäjät käyvät kilpajuoksua aikaa vastaan. On tunnistettava liikkeelle lähtevä viruksen tyyppi ja ehdittävä valmistaa oikeanlainen rokote ennen kuin virus muuttaa muotoaan.

Tehokkaimpana keinona pandemioiden ketjun katkaisussa on pidetty siipikarjatalouden uudistamista. Tiivis yhteiselo tuotantoeläinten, ankkojen ja kanojen, kanssa ovat luoneet otollisen kasvualustan lintuinfluenssoille Aasiassa.

Heikki Vuorinen pitää todennäköisenä, että uusia pandemioita on tulossa.

- On toinen asia, miten vakavia ne ovat. Maailman laajalla laboratorioverkostolla on kaikki mahdollisuudet tunnistaa taudinaiheuttaja nopeasti.

Jo leviämään lähteneen viruksen pysäyttämiseen ei modernia teknologiaa tarvita. Konsti on sama kuin 1500-luvulla. Käsienpesu ehkäisee tautia tehokkaasti.

Lähteenä käytetty myös Eila Linnanmäen katsausta Historian influessapandemiat (Duodecim 2006).

Taru Väänänen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi