Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Sijaishuollon karut kohtalot: "Se oli vähän niinkun vankilas ois asunu koko pienen ikänsä"

Lapsen oikeuksien päivänä sunnuntaina pyydetään anteeksi lastensuojelun sijaishuollossa kaltoin kohdelluilta. Taustalla on keväällä tehty tutkimus huostaan otettujen lasten kokemista epäkohdista. Kuvan lapset eivät liity tutkimukseen. Kuva: Lehtikuva/Erkki Laitila

Toistuvaan väkivaltaan sijaishuollossa ei puututtu ja sosiaaliviranomaisten keskuudessa sitä jopa salailtiin, kertoo 80-luvulla Muhoksen perhekodissa sijoitettuna ollut Toni Mäkinen STT:lle.

– Kun kerroin sosiaaliviranomaisille hakkaamisesta perhekodissa, he sanoivat kerta toisensa jälkeen, ettei niin voi tapahtua, vaikka pahoinpitelystä oli näkyviä jälkiä. Joskus perhekodissa suljettiin putkaan, jotta mustelmat ehtisivät häipyä ennen kun pääsen kertomaan tapahtumista.

Mäkinen on yksi huostaanotetuista, jotka kertoivat kokemuksensa tutkimukseen lastensuojelun sijaishuollon epäkohdista vuosina 1937–1983.

Tutkimus on toiminut taustana päätökselle esittää valtiollinen anteeksipyyntö sijaishuollossa kaltoinkohdelluille. Anteeksipyynnön esittää sunnuntaina hollolalainen perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.).

Eduskunnan kyselytunnilla vaadittiin hallitukselta rahallista korvausta kaltoinkohtelua kokeneille. Mäkisestä rahallinen korvaus tuntuu ristiriitaiselta.

– Onhan se kiva, jos on vähän hiluja taskussa, mutta se tuntuu samalla siltä, että joku haluaa ostaa minut tyytyväiseksi ja hiljaiseksi. Vaikka saisi 20 000 euroa käteen, se ei poista sitä, että on lyöty ja nöyryytetty.

Sitaatteja Lastensuojelun sijaishuollon epäkohdat ja lasten kaltoinkohtelu 1937–1983-tutkimuksesta:

– Sit ku se nainen hakkas kaiken maailman jutuilla ja mies käytti hyväks. Se oli vähän niinkun vankilas ois asunu koko pienen ikänsä. (Nainen, synt. 1960-luvulla)

– Ja kyllähän siinä oli sellasia, että kyllähän niille lastenkodin lapsille kylän isännät tarjos rahaa. Että jokaisella varmaan oli joku juttu, että saat 20 markkaa jos annat nussia tai jotain semmosta. (Mies, synt. 1950-luvulla)

– Tällä sivutoimisella talkkarilla, tällä demoniperheen isällä oli avain sinne kun siellä oli jotain talon kamoja niin ne selkäsaunat meni semmosiks, että se vei mut pommisuojaan hakattavaks, ettei huuto kuulu naapuriin, ettei naapurit häiriinny. (Mies, synt. 1950-luvulla)

– Sitten se [sijoitusperheen isä] kehitti semmosia systeemejä, rangaistuksia, meillä oli pieni vessa, jossa oli kylpyamme, pytty ja lavuaari. Se kävi siellä paskalla, jätti vetämättä paskansa, pytyn kannen auki ja käski minut sinne. Minun piti seisoa siellä jostakin rangaistuksena muutama tunti. (Mies, synt. 1950-luvulla)

– Siellä laitettiin sänkyyn, semmoset liivit, joissa oli pitkät nauhat ja meidät sidottiin siihen. Ei voitu edes kääntyä vatsalleen eikä selälleen. Ja semmosessa asennossa nukuit koko yön. (Nainen. synt. 1940-luvulla)

– Jouduin tekemään jopa 16–17 tunnin työpäiviä. Ja me molemmat, niin kun mun velikin, kun luusto on kasvuiässä, niin jouduttiin tekemään raskasta työtä, niin meillähän on kummallakin mennyt niin kun luustollisesti roppa ihan siis tosi huonoon kuntoon. (Nainen, synt. 1950-luvulla)

Lähde: Lastensuojelun sijaishuollon epäkohdat ja lasten kaltoinkohtelu 1937–1983 -tutkimus

STT
toimitus@stt-lehtikuva.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi