Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Synkkä juhlapäivä - "Lapsettomuus on hallinnut kolme vuotta elämäämme"

Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Onnelliset isät täyttävät lehdet ja televisio-ohjelmat, kavereiden Facebook-päivitykset säteilevät perheonnea.

Isänpäivä on tahattomasta lapsettomuudesta kärsivälle vaikea paikka. Kun kaikkialla hehkutetaan isyyden ihanuutta, tuntuu kuin muu yhteiskunta hieroisi omaa osattomuutta päin kasvoja.

- En voi välttyä ajatukselta, että tänään pitäisi juhlia minua, jyväskyläläinen Antti Pyykkö, 31, sanoo.

Hän on yrittänyt vaimonsa kanssa lasta vuodesta 2012 - turhaan. Viimeiset kolme vuotta pariskunta on käynyt hedelmöityshoidoissa. Ensin kokeiltiin keinohedelmöitystä eli inseminaatiota, sen jälkeen koeputkihedelmöitystä IVF:ää.

Havahduin siihen, että itken penkillä. Antti Pyykkö

Joskus Pyykkö on ollut varovaisen toiveikas, aina hän on joutunut pettymään. Osa takaiskuista on ollut musertavia, sillä pariskunnalla on takanaan kaksi keskenmenoa. Ensimmäisellä kerralla Pyykön tajunta pimeni lääkärin vastaanotolla noin viideksi minuutiksi.

- Havahduin siihen, että itken penkillä, lääkäri selittää kaavinnasta jotain ja ymmärrän, että minun pitäisi yrittää kuunnella.

Lapsettomuudesta puhutaan vähän ja vain naisnäkökulmasta

Lapsettomuus on tietynlainen tabu.

Siihen nähden, kuinka yleistä lapsettomuus on, siitä puhutaan julkisuudessa harvoin. Kuvaavaa on, että Yle järjesti syyskuussa suomalaisten syntyvyyden laskua käsittelevän A2-keskusteluillan, jossa ei ollut yhtään tahattomasti lapsetonta.

Jos lapsettomuutta käsitellään mediassa, se tehdään lähes poikkeuksetta naisen näkökulmasta. Nopealla haulla en löydä lehden arkistosta mainintoja lapsettomuudesta kertovista miehistä.

- Ymmärrän, miksi lapsettomuudesta vaietaan. Siinä mennään todella intiimille alueelle, kun puhutaan seksistä. Lisäksi aihe on henkisesti niin raskas, että sitä ei jaksa ottaa ihan jokaisen kanssa esille, Pyykkö pohtii.

Samalla hän korostaa, että puhuminen olisi tärkeää tietoisuuden ja ymmärryksen lisäämiseksi. Muille kohtalotovereille tulisi näkyväksi, että he eivät ole ongelmansa kanssa yksin. Lisäksi sivulliset hoksaisivat olla töksäyttelemättä lapsentekosuunnitelmista.

- On helppo sanoa, että ihmiset eivät ymmärrä, millaista helvettiä lapsettoman elämä voi olla. Samaan aikaan me lapsettomat emme puhu asiasta. Siinä on ristiriita, Pyykkö puntaroi.

Hedelmöityshoitojen määrä kasvaa

Tuhannet suomalaiset kärsivät tällä hetkellä lapsettomuudesta - ja määrä on kasvussa.

Väestöliiton mukaan noin joka viides pariskunta kohtaa raskaaksitulovaikeuksia, 1960-luvulla syntyneistä miehistä joka neljäs on jäämässä lapsettomaksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ennakkotietojen mukaan viime vuonna aloitettiin yli 14 000 hedelmöityshoitoa, mikä on 2,6 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Hoitojen määrä tosin kertoo myös perheiden taloudellisen tilanteen kohenemisesta, sillä lapsettomuuden hoitaminen yksityisillä klinikoilla voi maksaa tuhansia euroja.

Odottaminen kuormittaa hoidoissa

Lapsettomuushoidoissa monille kuormittavinta on aika. Hedelmöityshoitojen onnistumisprosentti on noin 80, mutta korkea prosentti perustuu siihen, että epätodennäköisiä operaatioita jaksetaan yrittää kerta toisensa jälkeen. Esimerkiksi vuonna 2014 noin 18 prosenttia hoidoista eteni lapsen syntymään.

Lapsettomuudesta kärsivät elävät epämääräisessä välivaiheessa, jossa toivo elämän mullistavasta muutoksesta on jatkuvasti läsnä. Samaan aikaan pitää hyväksyä se, että hoidot voivat kestää kymmenenkin vuotta.

- Lapsettomuus on hallinnut kolme vuotta elämäämme. Se on inhottavaa ja häiritsevää, Pyykkö sanoo.

Pariskunta on huomannut alkaneensa elää ”sitten kun” -elämää, jossa asioita siirretään epämääräiseen tulevaisuuteen, koska ensin odotetaan hoitojen tuloksia.

- Esimerkiksi yläkerran tapetointi on jäänyt tekemättä.

Vertaistuessa ei tarvitse selitellä

Pyykkö haluaa, ettei hänestä kirjoiteta surkuttelutarinaa. Pariskunnan ennuste lapsen saamiseksi on edelleen hyvä, joten Pyykkö suhtautuu tulevaisuuteen myönteisesti. Julkisella puolella saa tehdä korkeintaan kolme IVF-hoitoa, joista pariskunnalla on vielä kaksi käyttämättä. Kummaltakaan ei ole löytynyt lapsettomuutta aiheuttavaa tekijää.

- Välillä on vaikea säilyttää toivo ja luottamus, mutta minusta se on ainoa tapa jaksaa eteenpäin. Eihän tässä muuten olisi mitään järkeä.

Pyykkö kiittelee Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n vertaistukea, joka on auttanut käsittelemään asioita.

- Olen tuntenut vahvaa syyllisyyttä negatiivista tunteistani: vihaa, kateutta, katkeruutta... Vertaistuessa ei tarvitse selitellä mitään, vaan kaikki ymmärtävät, että tuollaiset tunteet kuuluvat asiaan. Se on ainutlaatuista.l

Heikki Kärki
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi