Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Asiantuntijat ryöpyttävät apteekkialaa täydeltä laidalta: Kilpailun puuttuminen tuottaa yrittäjille ylisuuria tuloja

Apteekkialalle pääsy on luvanvaraista ja valvottua. Valtio määrittelee lääkkeiden hinnat lääketaksalla. Noin 90 prosenttia apteekkien myynnistä on lääkemyyntiä. Kuva: Pertti Louhelainen

Avoimelta kilpailulta suojattu apteekkiala ja apteekkareiden tulotaso saavat asiantuntijoilta voimakasta arvostelua. Apteekkialan liiketoimintaa luonnehditaan vanhanaikaisesti säännellyksi elinkeinoalaksi, jonka tehokkuus näkyy lähinnä apteekkareiden tilipussissa.

Apteekkitoiminta Suomessa on luvanvaraista. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea päättää, kuinka monta apteekkilupaa Suomessa myönnetään ja missä apteekkien pitää sijaita.

Taloustieteen professori Ari Hyytinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta muistuttaa, että yritysten välinen kilpailu yleensä estää ylisuuret voitot. Tämä periaate ei toteudu apteekkialalla, jonne pääsy on toiminnan luvanvaraisuuden vuoksi rajoitettu ja jossa hintasääntely estää kilpailun alalla jo toimivien yritysten välillä. Rauhaisat markkinat ovat luoneet hyviä edellytyksiä tulotason kasvattamiselle.

Uudistukset tarpeen

Hyytisen mielestä päättäjillä olisi apteekkiliiketoiminnan osalta töitä tehtävänä.

- Toive olisi, että uudistuksia tehtäisiin ja saataisiin tehokkuusetuja. Ehkä siinä myös säästyisi yhteiskunnan ja veronmaksajien rahoja.

Professori Hyytinen on aiemmin blogissaan arvioinut, että apteekkarit nauttivat vuosittain yhteensä 90-100 miljoonan euron ylisuuria voittoja. Poikkeaviakin arvioita on esitetty, mutta hän ei halua lähteä väittelemään, kuka on oikeassa ja kuka ei.

- Olen ottanut kantaa läpinäkyvästi tilastojen valossa. Kysymys ei ole mielipiteestä, vaan luvuista, jotka olen tilastoista kaivanut. Ne ovat julkisia lähteitä ja kenen tahansa tarkastettavissa.

"Sääntely purettava"

S-ryhmän johdosta liiketoiminnan strategiakonsultiksi siirtynyt helsinkiläinen Minna Isoaho purkaisi apteekkialan sääntelyä osittain. Lupakäytännöstä ja apteekkien valvonnasta hän ei luopuisi, mutta apteekkien lukumäärää ja sijaintia ei enää säänneltäisi.

Isoaho antaisi kaikille proviisorin pätevyyden saavuttaneille oikeuden apteekin perustamiseen. Reseptivapaita tuotteita voisi entistä enemmän siirtää myös päivittäistavarakaupan valikoimiin. Lääkkeistä voitaisiin valvoa maksimihintaa, mutta yrittäjille pitäisi jättää vapaus myydä tuotteita myös kattohintaa halvemmalla.

Strategiakonsultti Minna Isoahon mielestä apteekkiala osaa lobata poliittisia päättäjiä tehokkaasti.

- He ovat onnistuneet viestittämään päättäjille joka vuosi, että toimiala on huonosti kannattavaa ja lääkehuolto uhkaa rapautua. Se ei ole totta.

Missä se voitto on?

Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen oudoksuu professori Ari Hyytisen laskelmia 90-100 miljoonan euron vuotuisista ylisuurista voitoista apteekkialalla.

Hirvosen mukaan liiketoiminnan kokonaistulos on noin 94 miljoonaa euroa vuodessa. Kun siitä vähennetään apteekkareiden palkat, päädytään noin 64 miljoonaan euroon.

- Tämä pistää miettimään, missä se Hyytisen väittämä 90 miljoonaa on.

Hirvosen mukaan erilaiset arviot alan kannattavuudesta johtuvat osin siitä, että toisissa laskelmissa käytetään keskiarvoa ja toisissa mediaania. Keskiarvot reagoivat rikkaimman yrittäjäkärjen hulppeisiin tuloihin aivan eri tavoin kuin mediaanit.

Apteekkareiden tulojen mediaani on 117 200 euroa.

- Se on jo hyvin erilainen tulos kuin julkisuudessa hämmästellyt tulot.

Hirvonen muistuttaa alan kahtiajakautumisesta. Osalla apteekkareista menee todella hyvin, kun taas osa kamppailee kannattavuuden rajoilla.

Päijät-Hämeessä apteekkareiden vuositulot vaihtelevat 32 000 eurosta 562 000 euroon.

Kokonaisluku harhauttaa

Apteekkareiden vakiovastaus suurten tulojen arvostelijoille on se, ettei toiminimen tulos ole käytännössä yhtä kuin apteekkarin henkilökohtainen tulo. Tosin toiminimen tulot verotetaan henkilöverotuksen mukaisesti.

Toiminimen tuloksesta yrittäjä maksaa verot ja lainat sekä tekee mahdolliset liiketoiminnan investoinnit. Verottaja kaappaa toiminimen tulosta usein 40-50 prosenttia. Toiminimiyrittäjä ei kirjaimellisesti nosta palkkaa firmastaan, vaan tekee yksityisnoston omaan käyttöönsä.

Toiminimestä voi saada myös pääomatuloa, jos nettovarallisuus on tarpeeksi suuri. Pienessä liiketoiminnassa tulo on ainoastaan ansiotuloa.

Lahden Holman apteekkarin Pasi Palmroosin ansio- ja pääomatulot viime vuodelta olivat 378 827 euroa. Hän laskee, että verotettavasta tuloksesta jää omaan käyttöön 30-40 prosenttia.

Palmroos muistuttaa apteekkareiden toimivan yrittäjäriskillä ja työllistävän mahdollisesti useita henkilöitä. Lainataakka voi olla tuntuva, eikä yrittäjä voi päättää esimerkiksi lääkkeiden hinnoista.

- Harva ala on niin säänneltyä ja tiukasti skannattua sekä tutkittua kuin tämä ala on.

Käyrät koillisessa

Apteekkibisneksen kannattavuuden puolueettomin saatavissa oleva arvio lienee Fimealla, joka säännöllisin väliajoin tekee tilinpäätösanalyysit apteekeista.

Analyysien mukaan lääkekauppiailla menee ihan mukavasti. Liikevaihto ja lääkemyynti ovat viime vuosina kasvaneet, ja velkaantuminen on pysynyt aisoissa. Samoin apteekkien tiloissa toimivien osakeyhtiöiden liikevaihdon kasvu on ollut vaikuttavaa. Nämä yhtiöt vastaavat muiden tuotteiden kuin lääkkeiden myynnistä apteekin tiloissa.

- Aineiston apteekkien toiminta oli edelleen liiketaloudellisesti hyvin kannattavaa...Heikosti kannattavien apteekkien lukumäärä on laskenut vuosina 2012-2014, arvioidaan Fimean tuoreimmassa raportissa.

Viime vuoden tietoja ei vielä ole kirjoissa eikä kansissa. Fimean lääkealan toimijoiden valvontaprosessin johtaja Eija Pelkonen ei näe syytä epäillä, etteikö sama myönteinen talouskehitys olisi edelleen jatkunut.

Korjattu kello 12: Pasi Palmroosin tulot olivat viime vuonna 378 827 euroa, eivät 562 093 euroa, kuten jutussa aiemmin virheellisesti kerrottiin.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa ESS Verkko Plus 3 kk
vain 7,90 €/kk (norm. 14,50 €)

Tilaa tästä

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Kommentit comments

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X