Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kaupungin maine ja asukkaiden varallisuus kulkevat käsi kädessä - Lahti kakkossarjasta kohti parempaa

Kuva: Antti Aimo-Koivisto

Suomalaisten varallisuus kasvaa tai supistuu asunnon mukana, sillä yli kaksi kolmasosaa suomalaisten omaisuudesta on asunnoissa kiinni. Tulevaisuudessa varallisuuserot ovat kasvamassa, koska kaupungistuminen repii hintaeroa eri puolilla maata sijaitsevien asuntojen välille.

Tällä vuosikymmenellä muuttovoittoa saavien alueiden määrä on entisestään vähentynyt ja harvojen voittajien muuttovoitot ovat kasvaneet.

- On helppo ennakoida, että eriytyminen jatkuu. Kasvavalla uralla olevien kaupunkien suhteellinen asema vahvistuu, kun niihin muuttaa nuorta perustervettä väestöä, muuttoliiketutkija Timo Aro sanoo.

Nuoret ja nuoret aikuiset ovat entistä halukkaampia muuttamaan, Aro sanoo. Korkeampi koulutus kasvattaa muuttoalttiutta.

Kuva: STT

"Lahden vetovoima lisääntyy"

Lahti painii vetovoimassaan kansallistason kakkossarjassa, mutta Aro ennustaa kaupungille kuitenkin hyviä aikoja.

- Lahden vetovoima tulee lisääntymään 2010-luvun edetessä ja 2020-luvulla päästessä, Aro sanoo.

Hän pitää Lahtea paikkakuntana, jonka mahdollisuudet ovat vielä realisoitumatta esimerkiksi asuntojen hintoihin, jolla on vaikutusta alueen ihmisten varallisuuteen.

- Kaupungin vetovoima on parantunut suhteellisesti muihin kaupunkeihin koko ajan. Se perustuu siihen, että aikaetäisyys Helsinkiin on erinomainen. Aika tekee työtä Lahden puolesta, kun metropolialue laajenee.

Toisaalta pääkaupungin pehmeät vetovoimatekijät eli vapaa-ajan palvelut ovat houkuttelevankin lähellä, minkä vuoksi Lahti kilpailemaan niidenkin kanssa.

- Näkisin kuitenkin, että läheisyys mahdollistaa virrat myös toiseen suuntaan.

Kuva: Jani Keronen

"Ainoa haitta on Lahden heikko maine"

Kovatkaan eli taloudelliset vetovoimatekijät eivät Aron mukaan ole Lahden ongelma korkeasta työttömyydestä huolimatta ja yliopiston puutteesta huolimatta.

- Näkisin, että Lahden ainoa haitta on heikko maine, joka ei vastaa todellisuutta. Kaupunki on kärsinyt siitä bisnescitystä tähän päivään. Sen muuttaminen ei välttämättä ole yksinkertaista, mutta edellytykset siihen ovat olemassa.

Kaupungistuminen ei ole uusi ilmiö, mutta Aron mukaan aiemmin vuosikymmenien ajan julkiset palvelut laajenivat, mikä mahdollisti kouluttautumisen jälkeisen paluumuuton kotiseudulle.

- Nykyään valmistumisen jälkeen yhä useampi jää kaupunkiseudulle tai muuttaa suurten kaupunkiseutujen välillä, Aro selittää muutosta.

Kuva: STT

Alueiden varallisuusero kasvaa

Aron mukaan niin moni asia voimistaa suurten kaupunkien kasvua, että asuntojen hinnoista johtuva varallisuusero kasvavien ja supistuvien alueiden välillä tulee kasvamaan. Finanssikriisin jälkeen työpaikat ovat syntyneet erityisesti kaupunkien palveluyrityksiin ja nuoria houkutteleva koulutus on keskittymässä kaupunkeihin.

- Seuraava iso yhteiskunnallinen keskustelu tulee varmaan liittymään asunto- ja kiinteistövarallisuuteen, Aro sanoo.

Aro sanoo, että väestöennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä työikäisen väestön määrä kasvaa vain 49 kunnassa.

 

Katso tiistaiaamuna Päijät-Hämeen ja Suomen verotiedot: ESS.fi

Teemu Leppänen
teemu.leppanen@ess.fi
@
STT
toimitus@stt-lehtikuva.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi