Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Poliisipomo hiiltyi liikennevalvonnan arvostelijalle: "Ei pitäisi päästää suustansa ihan mitä sattuu"

Poliisin liikenneturvallisuuskeskus lähettää kuukausittain parituhatta kirjettä kameroiden kuvaamille kuljettajille. Yksi Suomen 930 tienvarsikamerasta on valtatie 12:lla Lahden Kärpäsenmäessä. Kuva: Janne Laakkonen

Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja, ylikomisario Dennis Pasterstein tyrmää väitteet, joiden mukaan tienvarsikameroista halutaan sopivalla sijoittelulla saada mahdollisimman tehokkaita sakkorysiä.

Helsingin yliopiston liikennelääketieteen professori Timo Tervo on arvioinut, että Suomessa kameroiden sijoitus määräytyy ensisijaisesti sakkokertymän mukaan eikä liikenneturvallisuuden mukaan, kuten Ruotsissa.

Närkästyneen Pastersteinin mielestä Tervon näkemykset ovat ajattelemattomia ja perusteettomia.

- Ei pitäisi päästää suustansa ihan mitä sattuu. Joku virkavastuu pitää olla, jos tuollaisia lausuntoja antaa.

Nopeusvalvontakameroiden sijoittaminen on hänen mukaansa kiinni monesta eri asiasta.

Kaupungeissa kameratolppien sijoittelu on kaupungin viranomaisten vastuulla, ja teiden varsilla Liikennevirasto sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ely) päättävät tolppien paikasta.

- En ole kuullut, että yksikään ely-keskuksen työntekijä valitsisi paikkaa sakkokertymän perusteella. Sellainen on täysin vierasta puhetta, sanoo Pasterstein.

Vaarallisiin kohtiin

Kameratolppia pystytetään vaarallisille tieosuuksille. Sekin vaikuttaa sijoituspaikkaan, saadaanko tolppaan sähköt, millaisia liikennemerkkejä alueella on, millaisia mäkiä ja kaarteita on lähistöllä tai tuleeko kameran välähdyksestä heijastumia johonkin.

- Jos heijastuma osuu 50 kertaa päivässä jonkun toimistoon tai makuuhuoneeseen, niin eihän sellainen käy.

Pasterstein myöntää, että ensimmäisiä kameratolppia ei aina osattu sijoittaa parhaaseen mahdolliseen paikkaan. Sen jälkeen on kuitenkin opittu, missä automaattivalvonta toimii ja missä ei.

Hän myös torjuu professori Timo Tervon kritiikin nopeusvalvontakameroiden käyttämisestä yksipuolisesti vain nopeusvalvontaan. Suomessa valvotaan kameroiden avulla jo nyt muun muassa liikennevalojen noudattamista, bussikaistan käyttöä, kuljettajan ajo-oikeutta sekä sitä, onko auto katsastettu ja ajoneuvovero maksettu. Muutakin voitaisiin valvoa, jos lainsäädäntö antaisi myöten.

Hyökkäykset hämmentävät

Ylikomisario Dennis Pasterstein sanoo olevansa hämmentynyt, kun automaattista liikennevalvontaa vastaan hyökätään.

- Se ei ole iso joukko, joka hyökkää, mutta se on äänekäs.

Hänen mukaansa liikenteessä kuolisi noin 40 uhria nykyistä enemmän, jos tienvarsikamerat poistettaisiin. Arvio perustuu ruotsalaisen liikennetutkijan Göran Nilssonin kehittämään kaavaan, jonka mukaan keskinopeuksien putoaminen yhdellä kilometrillä tunnissa vähentää kuolonkolareita noin kolmella prosentilla.

Suomen tieliikenteen mustana vuonna 1972 tieliikenteessä menehtyi 1156 henkilöä. Viime vuoden luku oli 266, ja tänä vuonna on syyskuun loppuun mennessä kuollut 172 henkilöä.

Vauhti pudonnut

Ylikomisario Jouni Takala Hämeen poliisilaitokselta arvioi automaattisen nopeusvalvonnan pudottaneen liikenteen keskinopeuksia muutamalla kilometrillä tunnissa.

- Keskinopeudet tieosuuksilla ovat kaikkiaan aika maltillisia. Annettua nopeusrajoitusta pääsääntöisesti noudatetaan.

Takala ei allekirjoita väitettä, että tienvarsikameroista tehtäisiin sakkoansoja sijoittamalla ne kohtiin, joissa nopeusrajoitus juuri muuttunut pienemmäksi.

Tosin tielläliikkujilta tulee palautetta Lahden Pekanmäessä valtatie 12:n varressa sijaitsevasta kamerasta, joka mittaa länteen päin kulkevan liikenteen nopeuksia. Juuri ennen kameraa on 60 kilometrin nopeusrajoitusta osoittava liikennemerkki.

- Todellisuudessa nopeusrajoitus on vaihtunut kuudeksikympiksi jo useita satoja metrejä aikaisemmin, jossa on edellinen kuudenkympin liikennemerkki. Ihmiset näkevät kuitenkin vain sen lähimmän merkin ja kameran.

Kameratolppien kohdalla jarruttelu aiheuttaa autojonoissa haitariliikettä, mikä Takalan mukaan vähentää liikenneturvallisuutta. Hänen mielestään nopeusrajoitukset voitaisiin merkitä nykyistä paremmin, jotta kuljettajien epätietoisuus sallitusta nopeudesta kameroiden kohdalla vähenisi.

- Tästä on käyty keskustelua Liikenneviraston ja ely-keskuksen kanssa, olisiko asiassa parantamisen varaa yleisellä tasolla.

Ylikomisario Jouni Takala ei osaa sanoa, kuinka paljon liikenteen seurantaan käytetään poliisipartioiden työaikaa kameravalvonnan ohella.

- Se on hyvin lähellä samaa määrää, mitä se oli liikkuvan poliisin aikana tällä alueella. Henkilöstömäärä on lähestulkoon sama, mutta henkilöstöllä on nyt muitakin tehtäviä.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi