Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Sodassakin koira on ihmisen paras ystävä

Sotakoirat: Talvi- ja jatkosodassa palveli yli 600 nelijalkaista sotilaiden apuna ja turvana.

Kun sotamies on partiossa, siinä jokainen pelkää.

- Mutta jos minulla on koira turvana, minulla ei ole mitään hätää. Mikään ei voita koiraa metsässä. Kiitän koiraa, että olen hengissä.

Näin kristallisoi sotakoiran merkityksen luutnantti Olavi Pasanen, joka toimi jatkosodan aikana muun muassa kuudennen armeijakunnan sotakoiraupseerina.

Vihollista ei saanut ilmaista haukkumalla

Koirien käyttöön talvi- ja jatkosodassa perehtynyt historian lehtori Heli-Maija Heikkinen kertoo, että ennen sotia koiria koulutettiin pääosin viestikoiriksi.

Muun muassa viestiyhteyksien parantumisen takia näistä kuitenkin pitkälti luovuttiin talvisodan edetessä, ja välirauhan aikana alettiin kouluttaa partiokoiria.

- Jatkosodassa noin puolet sotakoirista toimi partiokoirina. Koira kulki partiojoukon edellä ja ilmaisi vihollisen joko menemällä maahan, pysähtymällä tai tulemalla ohjaajan luokse, Heikkinen kuvaa.

Sattui niinkin, että partiokoiraksi oli jostain syystä tullut vartiokoira, joka ilmaisi vihollisen haukkumalla. Tällainen koira siirrettiin pikaisesti oikealle paikalle vartiointitehtäviin.

Koirille sotaväen muona-annos - tupakkaa myöten

Koirien arvostus rintamalla vaihteli Heikkisen mukaan suuresti.

- Joissain yksiköissä arvostus oli huono. Koirien ohjaajiksi valikoitui tehtävään sopeutumattomia. Päällystökään ei aina ymmärtänyt, että isäntä ja koira ovat pari. Esimerkiksi kolmannen armeijakunnan alueella saatiin koirien käytöstä erinomaisia tuloksia, mutta kun koirien käytöstä vastannut henkilö vaihtui, toiminta romahti, Heikkinen kertoo.

Sodan loppuvaiheessa kyseisessä armeijakunnassa ei ollut enää lainkaan koiria.

- Sotakoiraupseerit olivat ratkaisevassa asemassa. Siellä missä sotakoiraupseereina toimi koiramiehiä, tulokset olivat hyviä. Kenestä tahansa ei saanut lyhyellä koulutuksella koiraihmistä.

Ruokaa koirat saivat sotaväen muona-annoksen mukaisesti.

- Jokainen koira oli listoilla yksi mies ja sai muona-annoksen tupakkaa myöten. Varsinkin tupakoimattomat koiramiehet olivat tyytyväisiä päästessään myymään ylimääräisiä tupakka-annoksia, sotakoiraupseerina toiminut Pasanen on muistellut.

Kaukopartiokoirille annettiin evääksi verileipää.

Toiset koirat sopeutuivat palvelukseen huonosti, toiset paremmin. Koirien toimintakyky ja hermorakenne oli Heikkisen mukaan tärkeintä.

Koirien pakko-ottoja jatkosodassa

Jatkosodan aikana armeija turvautui koirien pakko-ottoihin, jotka koskivat nuoria saksanpaimenkoiria, airedalenterriereitä, suursnautsereita, rottweilereita, dobermanneja ja boksereita.

Läheskään kaikki eivät halunneet koiriaan luovuttaa, vaan niitä piiloteltiin. Esimerkiksi Lahden suojeluskuntapiirissä järjestetyssä pakko-otossa tavattiin vain viisi koiraa, joista kaksi hyväksyttiin Puolustusvoimien käyttöön. Tilastojen mukaan käyttökelpoisia koiria oli paikkakunnalla kuitenkin paljon enemmän.

Siviilistä otettujen koirien käyttökelpoisuus ja soveltuvuus pystyttiin Heikkisen mukaan saamaan jo koulutusvaiheessa varsin hyvin selville. Sotakoiriksi soveltumattomat palautettiin, ja sellaisia oli noin puolet siviileiltä otetuista koirista.

”Kranaattikauhuisiksi” tai vihaisiksi tulleiden koirien kohtalo oli karu: ne lopetettiin.

Liikuttava on Heikkisen arkistoista löytämä kirje, jossa eräs vanha rouva tiedustelee sotapalvelukseen joutuneen koiransa takaisin saamista.

- Viranomaisten dokumentissa todetaan yksiselitteisesti, että ”kyseistä koiraa ei saa missään tapauksessa luovuttaa takaisin omistajalleen”.

"Eläimet omalla tavallaan sankareita

Mikkelin Jalkaväkimuseon pihalla paljastettiin vuonna 2003 sotakoirapatsas. Pronssinen, luonnollisen kokoinen saksanpaimenkoira muistuttaa koirien arvokkaasta panoksesta sotatantereilla.

- Osaamme jo katsoa kokonaisuutta ja tunnustaa, että myös eläimet olivat omalla tavallaan itsenäisyyden puolustamisessa sankareita, totesi entinen puolustusministeri Elisabeth Rehn patsaan paljastustilaisuudessa.

- Jokainen sotakoiran paljastama väijytys ja jokainen sotakoiran perille viemä viesti säästi ihmishenkiä. Ihmishengen pelastaminen on aina sankaritarina, summaa Heli-Maija Heikkinen sotakoirien suuren merkityksen sodissamme.

Lähteet: Ulla-Maija Aaltonen: Suomen koirat sodassa ja ­rauhassa, Heli-Maija Heikkisen ­haastattelu ja pro gradu Sotakoirien ­käyttö Suomessa 1939-45, Koiramme 7-8/1997, Vapaussoturi 3/2003.

4.-10.10. vietetään kansainvälistä Eläinten viikkoa.

Sotakoirat

Koiria lahjoitti etenkin Tanska

Suomen puolustusvoimat sai ensimmäiset sotakoirat lahjoituksena Tanskasta vuonna 1923. Maa lahjoitti jatkosodankin aikana Suomelle lähes 50 koiraa.

Talvisodan jälkeen koiria lahjoitti sotakoirakoululle Suomesta vetäytynyt Ruotsin vapaaehtoisjoukko. Ruotsalaiset olivat käyttäneet muun muassa 14 jämtlanninpystykorvaa vetokoirina.

Myös Belgia lupasi talvisodan aikana lahjoittaa koiria, mutta välirauhan solmimisen ja Keski-Euroopan sotatilanteen kiristymisen vuoksi koiria ei koskaan toimitettukaan.

Joitakin kymmeniä koiria saatiin sotasaaliiksi.

Suurin osa susikoiria

Talvisodan alkaessa puolustusvoimien koiravahvuus oli noin 70. Jatkosodassa palveli jo yli 600 koiraa.

Suurin osa sotakoirista oli saksanpaimenkoiria.

Pääasiassa koirat toimivat partiokoirina. Niitä käytettiin tukikohtien vartioissa, tiedustelupartioiden apuna ja vihollisen jäljittämisessä. Koiria oli mukana myös pitkillä kaukopartiomatkoilla.

Koirat palvelivat myös viestikoirina, lääkintäkoirina, vetokoirina ja vartiokoirina. Vartiokoirat vartioivat sotavankileireillä ja varastoalueilla.

Talvisodassa viestikoirien käyttö jäi vähäiseksi, ja viestiyhteyksien parantuminen vähensi niiden tarvetta.

Lääkintäkoirista luovuttiin, koska niiden käytöstä ei saatu toivottuja tuloksia.

Talvisodan aikana todettiin myös, että koirien käyttö vetokoirina ei toiminut.

Jatkosodan aikana kuoli ainakin 80 koiraa. Pääosa kuoli erilaisissa onnettomuuksissa.

Joel M.Vainonen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi