Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Lehtisuku vaikutti Lahden kehittymiseen yli sadan vuoden ajan

ESS:n pitkäaikainen lukija toivoo vahvan paikallisuuden näkyvän lehdessä myös tulevaisuudessa.

Lahti oli vielä kauppala, kun Etelä-Suomen Sanomien edeltäjä Lahden Lehti alkoi ilmestyä vuonna 1900.

Kaupunki perustettiin 1905 ja pian rakennettiin myös mahtipontinen kaupungintalo.

Lehtiasiat kaupungissa olivat vielä rempallaan. Talousvaikeudet riepottivat. Jotain piti tehdä.

Tarvittiin voimakasta kättä, joka yhdisti Lehden seuraajan ja Uusmaalainen-lehden Etelä-Suomen Sanomiksi.

Vääntövoimaa tarjosi osaltaan vakuutusasiamies, sysmäläissyntyinen Kaarlo Oskari Kivekäs (1880-1957). Monen toimen talousmies kuului ryhmään, joka vuonna 1914 muun muassa takasi lehden painolaskuja Kanervan kirjapainolle

Pian Kivekäs valittiin Etelä-Suomen Sanomien Kirjapainon taloudenhoitajaksi, ja tästä hetkestä vuonna 1914 vuoden 2016 syksyyn Kivekkään suku monessa polvessa oli tärkeässä roolissa niin omistajina kuin johtajinakin.

Hämmästyttävä energiapakkaus, sittemmin kauppaneuvos, oli mukana ”melkein kaikessa”. Edistyspuolueen jäsen oli pariin otteeseen kaupunginvaltuutettu sekä pitkään rahatoimikamarin jäsen. Oli jäsenyyksiä säästöpankin, Sadon, Lahden Puunjalostuksen, Vesi- ja lämpöjohtoliikkeen ja monen muun yhteisön johtokunnassa.Itä-Häme-lehti siirtyi tänä aikana Esan Kirjapainon omistukseen, kuten myös keltainen jugendtalo Hämeenkatu 5:stä.

Perustaja-Kivekkään kaatuessa ”saappaat jalassa” 1957 poika Ossi Kivekäs (1908-1992) oli jo ottanut paikkansa lehtiyhtiön johdossa ja kaupungin riennoissa laajemminkin.

Jatkosodan komppanianpäällikkö Syväriltä ei kumarrellut ketään. Eikä hän vaiennut, kun piti vastustaa esimerkiksi presidentti Kekkosen valintaa poikkeuslailla.

Varatuomari oli peloton jätkä, jonka persoonan arvellaan isosti vaikuttaneen siihen, että lehti kasvoi valta-asemaansa suuressa ja kuohuvassa työläiskaupungissa.

Tuomari ehti vuosiksi politiikkaan, kaupunginvaltuustoon ja -hallitukseen sekä presidentin valitsijamieheksi.

Kulttuurissa lähellä sydäntä oli erityisesti Kerttu-vaimon kautta musiikki. Kivekäs oli vahvasti vaikuttamassa silloin, kun Viipurin Musiikkiopiston Omakotisäätiö Krohnien johdolla rakensi konservatorion Lahteen.

Elo lehdessä ei ollut tasaista, kun 1970-luvun alussa piti rakentaa valtavat rakennukset Ilmarisentie 7:ään. Sinänsä kaukonäköinen hanke oli viedä yhtiön perikatoon, mutta kaikki järjestyi, ja edelleen yhtiö toimii näissä moneen kertaan saneeratuissa tiloissa.

Ossia seurasi tyynempi, joskin taloudellisesti kuoppainen kausi, jolloin lehtiyhtiötä julkaisijoina luotsasivat Antti Kivekäs ja sittemmin Jarkko Haukilahti.

Tiukasti on kuitenkin noudatettu Ossin julistusta vuodelta 1971: lehti on ennen muuta oman alueensa kulttuurinen yhdysside. Lehden linja on miellyttänyt pitkäaikaista lukijaa.

- Toivon, että ESS jatkaa vahvana paikallisena lehtenä, sanoo lahtelaisen Iskun hallituksen puheenjohtaja Seppo Vikström. Hän muistaa yhteisistä hankkeista ja muutoinkin Antti Kivekkään leppoisana ihmisenä, joka ei ollut niinkään johtajatyyppi, vaan enemmänkin peesaaja ja tukija.

- Kivekkäät eivät olleet paljon esillä, vaan enemmänkin matalan profiilin pelaajia. Monissa muissa kaupungeissa lehtien omistajat puuttuvat paljon enemmän lehtiensä sisältöön, sanoo Seppo Vikström, jolla on noin viiden vuosikymmenen kokemus lehdenlukijana.

Kalle Puttonen
kalle.puttonen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi