Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Jättikasvisten SM-kisan 370-kiloisen kurpitsan siirto puntariin oli tarkkaa puuhaa

Suuret kurpitsat odottivat puntariin pääsyä Mäntsälässä lauantaina järjestetyssä jättikasvisten SM-kilpailussa. Etualalla voittaja, 369,5 kiloa painanut kurpitsa. Kuva: Sami Kuusivirta

Jättikasvisten punnitus on jännittävää puuhaa. Mäntsälässä yleisö seurasi silmä tarkkana, kun SM-kilpailun kurpitsat siirrettiin yksi toisensa jälkeen puntariin ja niiden alapuoletkin tarkistettiin mahdollisten vaurioiden varalta.

- Tämähän on ihan puhdas, luonnehti Jättikasvisyhdistyksen sihteeri Maarit Eerola kouvolalaisen Vesa Hermunen kurpitsasta.

- Kyllä kai, kun minä sen oikein kiillotin, vastasi Hermunen.

Yleisö osasi jo silmämääräisestikin sanoa, että puntarissa oli kilpailun voittaja. Painoa kurpitsalle tuli 369,5 kiloa, mikä oli voitosta iloinneelle kasvattajalle pieni pettymys.

Olemme hurahtaneet tähän harrastukseen, mutta pelaamme reilua peliä. Maarit Eerola

Hän oli ulkomittojen perusteella arvioinut kurpitsan painoksi noin 400 kiloa ja arveli, että se jäi saavuttamatta, koska kasvi oli loppuvaiheessa kärsinyt hiukan veden puutteesta.

Vaikka voittajakurpitsa oli 150 kiloa kakkoseksi tullutta painavampi, kalpenee se maailman suurimman kurpitsan rinnalla. Sveitsiläisen kasvattajan kurpitsalle saatiin vuonna 2014 painoa 1054 kiloa.

Harrastajat jakavat siemeniä toisilleen

- Siemenissä se salaisuus, vakuutti Suomen Jättikasvisyhdistyksen sihteeri Maarit Eerola lauantaina Keudan ammattiopiston tiloissa.

- Ei tällaisia jättejä kaupan siemenpussista saada aikaan.

Marjaana Seelbach, Maarit Eerola ja ja Tuuli Louhisto-Suhonen tarkistavat, että voittajan alapuolikin on kunnossa. Kuva: Sami Kuusivirta

Asialleen vihkiytyneet kasvattajat hankkivat siemeniä välillä ulkomaita myöten, mutta niiden ostaminen tulee kalliiksi.

Eerolan mukaan yhdistyksen jäsenet jakavat siemeniä toisilleen ja kun huomaavat kasvimaassaan oikein ison yksilön, ottavat sen talvettumaan ja keräävät siemenet talteen.

- Minullakin oli viime talvena kolme isoa punajuurta, mutta kaksi alkoi mädäntyä ja yhdellähän ei sitten enää tee mitään, Eerola selitti.

Lisäksi tarvitaan säännöllistä kastelua ja paljon lämpöä, mitä ei Suomessa viime kesänä ollut oikein riittävästi.

Myös kunnon lannoitus on tarpeen ja hyvä hiekkainen kasvupaikka, mistä isonkin kasvin saa helposti nostetuksi.

Dopingia ei jättikasvien viljelyssä käytetä eikä kilpailussa Suomen mestaruudesta turvauduta ikäviin temppuihin.

- Me olemme hurahtaneet tähän harrastukseen, mutta pelaamme reilua peliä, Maarit Eerola vakuutti.

- Toisin taitaa olla Yhdysvalloissa, ainakin näkemäni elokuvan perusteella, totesi lahtelainen Ritva Pajula, joka oli tullut ihailemaan isoja kasviksia.

Hän viljelee omassa kasvimaassaan muun muassa kurkkua, perunaa, punajuuria ja vähän mansikkaakin.

Kärkölään hyviä sijoituksia SM-kisoista

Kurpitsojen lisäksi SM-kisoissa ja jättikasvisnäyttelyssä oli muun muassa auringonkukkia, punajuuria, porkkanoita ja lanttuja, tomaatteja, paprikoita, maissia, kurkkuja, lanttuja ja sipuleita.

Vaikka kyseessä oli Suomen jättikasvisyhdistyksen järjestämä kilpailu, saattoi kuka tahansa ison kasvin kasvimaastaan löytänyt tuoda sen kisaan.

Teija Hyystin jättimäinen porkkana voitti SM-kisojen porkkanasarjan. Peruspupu ei tätä porkkanaa jaksaisi syödä. Porkkana painoi hurjat 3,470 kiloa.

Kuva: Teija Hyysti

Päijät-Hämeestä kisassa kunnostautuivat erityisesti kärköläläiset. Uusia Suomen ennätyksiä kisassa tehtiin kaikkiaan 12.

Hanna Leppänen
hanna.leppanen@mediataloesa.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi