Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Finavian johdossa ja ministeriössä oli voimakkaat ristikytkökset

Useita Finavialaisia on työskennellyt myös liikenne- ja viestintäministeriössä. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Liikenne- ja viestintäministeriöllä ja lentoasemayhtiö Finavian johdolla on ollut voimakkaat ristikytkökset yhtiön johdannaissotkun aikana, selviää Finavian vuosikertomuksista. Kytkökset ulottuvat sekä vuoden 2009–2010 johtoon että yhtiön vuoden 2015 tynkähallitukseen, joka teki päätöksen kanteiden nostamatta jättämisestä aiempaa johtoa vastaan.

Vuosina 2009–2011 yhtiölle syntyi 34 miljoonan euron johdannaistappiot, joista suurin osa tuli vuonna 2011.

Tyngäksi kutistunut Finavian hallitus päätti olla nostamatta kanteita yhtiön entistä johtoa vastaan viime vuoden lopulla, vaikka kanneoikeus vuodelta 2010 oli vanhenemassa.

Ennen tynkähallituksen päätöstä ministeriö oli järjestellyt sovintosopimusesitystä tilintarkastusyhtiön kannehaarassa kertomatta siitä Finavian hallitukselle. Hallituksen puheenjohtaja Riitta Tiuraniemi erosi viime joulukuussa, koska ministeriö ohjasi hänen mukaansa Finavian hallitusta asiattomasti.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on huomauttanut, että viime vuoden lopun tynkähallituksessa yhden jäsenen jääviyskysymyksiä ei välttämättä huomioitu riittävällä pieteetillä.

– Tarkastusvirasto kiinnittääkin huomiota siihen, että valtio-omisteisissa yhtiöissä hallituksen jäsenen esteellisyyttä saattaa olla tarkoituksenmukaista arvioida osakeyhtiölakia laajemmasta näkökulmasta, viraston raportissa sanotaan.

. Laki ei vaatinut jääväämistä .

Tynkähallituksessa istunut Mika Mäkilä kertoo harkinneensa jääväämistä, mutta ei sitä osakeyhtiölain perusteella tehnyt. Mäkilä on työskennellyt liikenne- ja viestintäministeriössä vuosina 2007–2013. Liiketoimintayksikön päällikkönä hän oli vastuuasemassa valitsemassa samaa hallitusta, jota vastaan päätti myöhemmin olla nostamatta kanteita.

Mäkilä kertoo käyneensä jääviysasian läpi mutta päätti olla jääväämättä itseään.

– Tunnistan tarkastusviraston kritiikin, mutta näkemykseni on, että lain mukaan on toimittu. Jos halutaan oikeuspoliittisesti ottaa kantaa, niin jonkin muun tahon pitäisi arvioida esteellisyyskäytäntöjä valtion osakeyhtiöissä. Laillisuustarkastuksessa arvioidaan nähdäkseni lainmukaisuutta, Mäkilä sanoo.

Mäkilä kertoo kirjoittaneensa eriävän mielipiteen pöytäkirjaan, kun kanteita aiemmin päätettiin nostaa. Ministeri Anne Berner (kesk.) on käyttänyt tätä kirjausta esimerkkinä hallituksen sisällä olleista ristiriidoista.

Ex-toimitusjohtajalla pitkä ura ministeriössä

Mäkilä ei ole ministeriön ja Finavian ainoa ristikytkös johdannaissotkun aikana. Finavian toimitusjohtajana vuosina 2009–2010 työskennellyt Samuli Haapasalo on tehnyt ministeriössä pitkän uran.

Haapasalo on työskennellyt ministeriön virkamiehenä vuodesta 1986 alkaen. Hän on ollut esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö. Vuosina 1992–2000 Haapasalo on työskennellyt ministeriössä omistajaohjausyksikön päällikkönä ja hallitusneuvoksena. Ylijohtajana ministeriössä hän toimi vuosina 2000–2005.

Finavian hallituksessa on istunut vuosina 2009–2011 ministeriön konserninohjausosastolla yhä työskentelevä Rita Linna. Omistajan edustajan istuminen hallituksessa on tavallista valtionyhtiöissä.

Tämän vuoden loppuun saakka yhtiö voi yhä nostaa kanteita vuodesta 2011. Finavian toimitusjohtaja vaihtui vuonna 2011.

STT ei perjantaina tavoittanut Samuli Haapasaloa kommentoimaan kytköksiään.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi