Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Neuvostoliitolla oli vielä 1989 yksityiskohtaiset suunnitelmat Helsingin miehityksestä - Näin pääkaupunki oli tarkoitus vallata

Helsingin valtauskartan keskeisimmät kohteet oli merkitty karttaan eri väreillä. Kuva: Jarmo Nieminen, Santahamina-Sinivalkoinen saari

Neuvostoliiton asevoimien maahanlaskujoukot valtaavat Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Malmin lentokentän ja laskeutuvat Viikin pelloille. Pasilan televisiotorni tuhotaan ohjusiskulla. Pääkaupunkia ympäröivät liikenteen solmukohdat, satamat ja linja-autovarikot sekä Pasilan risteysasema miehitetään.

Suomalaisen yhteiskunnan keskeiset toiminnot lamaannutetaan miehittämällä pääkaupungin keskeiset poliittiset, sotilaalliset ja liike-elämän kohteet. Haltuun otettavia kohteita on yli 60. Valtauskohteet yltävät Presidentinlinnasta Alppilan vesitorniin.

Helsinki ja pääkaupunkiseutu miehitetään muutamassa vuorokaudessa. Valtausoperaatioon osallistuu yli 35 000 sotilasta, joista osa saapuu myös meritse.

Näin kaavailtiin Helsingin valtauksen ja miehityksen sujuvan vielä vuonna 1989 päivitetyissä Neuvostoliiton armeijan yleisesikunnan karttasuunnitelmissa. Voimassa ollut Suomen ja Neuvostoliiton välinen ystävyys-, yhteistyö ja- avunantosopimus ei paljon painanut.

Kartoissa on kohteita, joita ei enää ole olemassa ja vanhojen merkintöjen päälle on päivitetty uusia kohteita. Sotahistorian laitoksen johtaja Jarmo Nieminen

Vastaavia toteutettu muualla

Neuvostojoukkojen vetäydyttyä Virosta jäi sinne epähuomiossa karttoja, joista Helsingin yksityis­kohtaiset ­kaappaussuunnitelmat käyvät ilmi. Kartat päätyivät välikäsien ja suomalaisten karttaharrastajien kautta maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian laitoksen johtajalle, everstiluutnantti Jarmo Niemiselle.

- Kyseessä on täysi sotakartta laivastoa, maavoimia ja ilmavoimia varten kaappaussodan tapaisen yllätyshyökkäyksen toteuttamiseksi, everstiluutnantti evp. Nieminen kuvaa. Juuri tällaista mahdollisuutta Helsingin puolustajat valmistautuivat Niemisen mukaan torjumaan.

Vastaavanlaisen kaappauksenomaisen yllätyshyökkäyksen neuvostojoukot tekivät Tšekkoslovakian pääkaupunkiin Prahaan vuonna 1968 ja Afganistanin pääkaupunkiin Kabuliin vuonna 1979.

Helsinki-Vantaan lentoaseman maaston käyttämistä maaahanlaskupaikkana olisi torjuttu myös Helsingin edustalla sijaitsevan Kuivasaaren tykeillä 1980-luvun alkuun saakka. Tsaarinajalta periytyneillä 12 kaliiperin (30,5 senttimetrin) Obuhov-kaksoistykeillä olisi hyökkääjää tulitettu (yksi laukaus kahdessa minuutissa) 500 kilon herätekranaateilla, joissa oli tutkaohjautuvat sytyttimet.

Neuvostoliiton asevoimien yleisesikunnan salaisen yleiskartaston Helsinkiin liittyvä viimeinen painos on vuodelta 1989. Kartasto koostuu kuudesta karttalehdestä. Pohjoisimmat karttalehdet kattavat Helsinki-Vantaan lentokentän pohjoispuoliset alueet.

Rantaviivaan asti yltäneet syvyyskäyrät auttoivat sopivien maihinnousupaikkojen valinnassa.

Valtauskartastojen karttapohjat ovat Helsingin kiinteistöviraston mittakaavan 1:10 000 karttoja ja suomalaisia 1: 20 000-peruskarttalehtiä.

Niemisen mukaan neuvostoliittolaisten valtauskarttalehtien valmistuksessa on käytetty myös ilmakuvia sekä maastotiedustelua ja lähdetiedustelua.

Karttoja on tehty pitkään, sillä niissä on havaittavissa selvä jatkumo.

- Kartoissa on kohteita, joita ei enää ole olemassa, ja vanhojen merkintöjen päälle on päivitetty uusia kohteita, karttoihin perehtynyt Nieminen sanoo.

Sotilaalliselta kannalta tärkeimmät rakennukset on esitetty eri väreillä kaupunkikorttelien ja erillisten rakennusten lomassa.

Pääkaupungin sotilaskohteet ja viestiliikennekohteet on merkitty vihreällä. Sotilaallis-taloudelliset (sotatalouden) ja sotila ja sotilaallisteolliset (sotateollisuuden) kohteet on merkitty mustalla. Hallituksen ja muut hallinnolliset virastot ovat saaneet violetin värin.

Kylmän sodan arkipäivää

Tärkeillä geodeettisilla pisteillä (maastomerkeillä joiden avulla suunnistaminen ja maalinosoitus helpottuu) kuten korkeat tornit, radiomastot, vesitornit, majakat ja tehtaiden piiput) on omat symbolinsa kartoissa.

Santahaminan sotilassaaresta on merkitty useita kohteita samoin kuin maahanlaskuihin soveltuvat alueet. Suomenlinnan Vallisaaren ammusvarastot on tarkasti merkitty. Neuvostolaivastolla oli käytössään Suomen rannikon merikarttoja selventävät luotsikirjat, joissa oli yksityiskohtaiset kuvaukset Suomen rannikosta ja saaristoreiteistä graafisin siluettipiirroksin. Luotsikirjoissa myös kuvailtiin, miten suomalaisiin satamiin saavutaan.

Valtauskarttojen ja maihinnousukarttojen valmistus ei ollut pelkästään Neuvostoliiton ”yksinoikeus”, vaan kuului kylmän sodan arkipäivään. Meritse kyetään joukkoja ja kalustoa tuomaan paremmin kuin ilmateitse.

- Yhdysvalloilla oli 1960-luvulla vastaavanlaisia karttoja muun muassa Turusta ja Porista, everstiluutnantti evp. Jarmo Nieminen muistuttaa.

Myös Pohjanlahden laajoilta hiekkarannoilta oli tarkasti tiedusteltu sopivia maihinnousupaikkoja.

Lähteet: Ohto Manninen: Helsingin puolustajat. Sotilaslääni 1993-2007, Hermannit 1958-2007, Jarmo Nieminen: Santahamina - sinivalkoinen saari, Jukka Rislakki: Paha sektori. Atomipommi, kylmä sota ja Suomi, Kauko I. Rumpunen: Vaiettu totuus. Salattuja ja vähän tunnettuja tapauksia sotavuosilta, Antero Uitto: Punalaivaston väyläoppaat Haminasta Hankoon 1954-1988.

Joel M.Vainonen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi