Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Missä iässä lapsen kannattaa aloittaa harrastus? Kolme asiantuntijaa vastaa

Kuva: Colourbox

Lapsen ohjaaminen harrastusten pariin jo alle kouluikäisinä jakaa vanhempien ja kasvatusammattilaisten mielipiteitä. Osa on sitä mieltä, että harrastukset ovat tärkeä osa lapsen sosiaalisten ja motoristen taitojen kehitystä. Toisten mielestä pikkulapselle riittää vanhemman läsnäolo ja leikitys. Jotkut ajattelevat, että runsas harrastaminen kuormittaa lasta turhaan varsinkin kouluiässä, ja vie aikaa perheen yhdessäololta.

Missä iässä lapsen olisi hyvä aloittaa harrastus? Jos haluaa kehittyä todella taitavaksi lajissaan, missä iässä pitää viimeistään mennä mukaan?

Jos lapsi ei tunnu innostuvan mistään harrastuksesta, ei kannata vaipua epätoivoon. Kuten lastenpsykiatri ja psykoterapeutti Jari Sinkkonen on todennut, "On suuri vaara, että lapsesta, joka ei harrasta mitään, kasvaa ihan normaali ja terve aikuinen".

Jenni Hannula, nuorisopäällikkö FC Kuusysi:

"Lapsen pitäisi harrastaa liikuntaa 1-2 tuntia päivässä, ja liikunnan pariin kannattaa lähteä mahdollisimman varhain. Tällä hetkellä seuramme nuorimmat palloilijat ovat 5-vuotiaita, koska sen ikäiset jaksavat jo keskittyä sen yli tunnin verran, minkä treeni kestää. Nuorempiakin on ollut kokeilemassa, ja meillä on suunnitteilla pienryhmätoimintaa 3-vuotiaille.

Nuorimmat pelaavat meidän treeneissä tunnin viikossa, mutta liikuntaa olisi hyvä harrastaa omallakin ajalla. Nuorisoryhmissä on enemmän fyysistä harjoittelua, ja nuoria pitää muistuttaa levon ja ravinnon merkityksestä. Netin käytön säännöstelystä pitää puhua paljon, sillä moni valvoo siellä liian myöhään.

Kukaan ei voi yksin määritellä, onko lapsella erityislahjakkuutta tietyssä lajissa, siihen tarvitaan useamman ihmisen arvio. Lahjakkuuteen vaikuttavat lapsen innostus, valmius ja geeniperimä. Esimerkiksi Jari Litmanen ja Teemu Selänne olivat jo nuorina monilahjakkuuksia, ja moni valitsee lopullisen lajinsa vasta murrosiässä. Kehitys lajissa on aina yksilöllistä.

Jalkapallo menee lajina koko ajan eteenpäin, ja vaatimustaso on noussut. Harrastajamäärät ovat hurjat, ja jo pelkästään paikallisen joukkueen menestys näkyy harrastuksen suosiossa, kansainvälisistä idoleista puhumattakaan. Jokainen tarvitsee unelmia ja tavoitteita."

Marika Sipilä, puheenjohtaja MLL:n Lahden yhdistys:

"Mitään ikärajaa lapsen harrastamiselle ei mielestäni ole. Se riippuu lapsesta. Vein oman lapseni vauvauintiin viisikuisena ja muskariin alle 1-vuotiaana. Poikani tykkäsi vauvauinnista ihan älyttömästi, ja jatkoi uimakoulussa 5-vuotiaaksi. Muskarissa hän nukahti puolivälissä ja nukkui kuin tukki. Se oli vanhemmalle helppoa!

Poika pelasi jalkapalloa 5-vuotiaasta 13-vuotiaaksi, mutta halusi sitten lopettaa, koska ei jaksanut käydä harjoituksissa viittä kertaa viikossa. Sanoisinkin vanhemmille, että malttia määrässä. Pari tuntia viikossa on ok, mutta viisi kertaa viikossa harrastuksissa ravaaminen on useimmille lapsille liikaa. Myös vanhemmat väsyvät kuljetusruljanssiin.

MLL:ssä korostamme aina perheen merkitystä ja vierellä oloa, yhteisöllisyyttä. Jos lapsi on koulun jälkeen kaikki illat harrastuksissa, ketä se palvelee?

Sen olen huomannut, että aktiiviset ja paljon harrastavat lapset pärjäävät koulussa. He saavat hyviä arvosanoja ja osaavat aikatauluttaa läksyjen teon. Jos lapsi elää ja hengittää jotain lajia, hänen täytyy antaa harrastaa sitä, jos siihen on mahdollisuudet.

Omia toteutumattomia unelmiaan ei pidä lähteä elämään lapsen kautta. Itsekin ilmoitin poikani jalkapalloon siksi, etten itse aikoinaan saanut pelata sitä. Onneksi poika tykkäsi pelata, mutta mietin, oliko tässä nyt enemmän kyse minun vai lapsen toiveista.

Kun lapsi kasvaa, hän pääsee kulkemaan harrastuksiin itsenäisesti. Samalla koulupäivät pitenevät, ja opittavan määrä lisääntyy. Se voi väsyttää lasta paljonkin. Olen pannut merkille, että toisilla lapsilla on nykyään liikaa harrastuksia - mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sen suurempi on vanhemman vastuu."

Musiikinopettaja-muusikko Hannu Korhonen, Orimattila:

"Lapsen musikaalisuus tulee väkisin esiin. Musiikillisesti lahjakkaalle esiintyminen on luontaista ja nautinnollista. Poikani Jukan lahjakkuuden huomasin siitä, että hän jo pienenä alkoi hyräillä soittamaani tai kuuntelemaani kappaletta leikkiessään, ja saattoi laulaa mukana.

Riippuu soittimesta, mutta mitä varhemmin aloittaa, sen parempi. Viulun ja pianon soiton voi aloittaa 4-5-vuotiaana, puhallinsoittimet 7-8-vuotiaana, että riittää voimaa puhaltaa. Aikaisesta aloittamisesta ei aina välttämättä ole etua: 8-vuotias saattaa omaksua parissa kuukaudessa samat asiat, joiden oppimiseen 6-vuotiaana aloittaneelta meni pari vuotta. Lapset ovat yksilöitä.

Muskaritoiminta valmentaa lasta musiikin opiskeluun. Klassisen ja pop & jazz -laulun yksilöopinnot on toisten mielestä hyvä aloittaa vasta murrosiän jälkeen, sillä ääni muuttuu niin tytöillä kuin pojilla alle 16-vuotiaana. Nuoremmat voivat osallistua kuorotoimintaan.

Omasta mielestäni, jos lapsi osoittaa musikaalisuutta, hänen kannattaa antaa laulaa pienestä pitäen, ja opiskella halutessaan nuotteja ja musiikin teoriaa. Varsinkin pojat lopettavat laulamisen harmittavan usein murrosiässä. Tarvitaan taitavia musiikinopettajia, jotka rohkaisisivat heitä löytämään oman äänen äänenmurroksen jälkeen.

Soitinta ei kannata ostaa lapselle, ennen kuin se oma juttu on löytynyt, eikä ilman asiantuntevaa apua. Vinkkejä voi kysyä vaikka omalta soitonopettajalta. Nykyään soittimia saa vuokrattua edullisesti, ja omaksi ostetut soittimet menevät myöhemmin hyvin kaupaksi. Tärkeintä on ostaa omaan tasoon sopiva soitin, eli ei liian kallista, eikä liian huonoa. Soittimen pitää olla myös oikean kokoinen.

Varsinaisen musiikillisen lahjakkuuden määrittelemiseen tarvitaan useamman ihmisen mielipide. Se, että joku käy laulamassa karaokea humalaisten keskellä ja kuulee siellä kehuja, ei vielä tee hänestä hyvää laulajaa."

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi