Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Musiikkia soitettaessa linnuilla ja ihmisillä aktivoituvat samat geenit - tällaisia terveysvaikutuksia musiikilla on

Pirre Raijas

Jos ihmiset harrastaisivat enemmän musiikkia, maailmassa olisi monta masennusta vähemmän ja ihmiset olisivat onnellisempia. Jo pelkkä musiikin kuuntelu tuottaa mielihyvää, joka lisää ihmisen hyvinvointia. Näin sanoo pitkään aihetta tutkinut musikaalisuuden tutkija, musiikin tohtori Pirre Raijas.

Sellonsoittoa opettava Raijas kuuluu Helsingin yliopiston musikaalisuuden perinnöllisyyden geenitutkimuksen ryhmään, jota johtaa dosentti Irma Järvelä lääketieteellisen genetiikan osastolta. Tutkimuskohteita ovat olleet musikaalisuuteen liittyvät geenit, musiikin kuuntelutottumukset ja musiikin yhteys kielelliseen kehitykseen.

Geenit aktivoituvat ihmisillä samalla tavoin kuin linnuilla

Tutkimusryhmän uusin löydös on se, että musiikkia soittaessa ihmisen aivoissa aktivoituvat samat geenit, jotka linnuilla aktivoituvat laulaessa. Tämä kertoo siitä, kuinka syvällä musiikki on ihmisen biologiassa.

- Kaikissa maailman ihmisyhteisöissä ja kulttuureissa harrastetaan musiikkia. Äidit laulavat kehtolauluja ympäri maailman huolimatta siitä, ovatko he musikaalisia vai ei, Raijas sanoo.

Kun "linnunlaulugeeni" aktivoituu, samalla muistiin ja oppimiseen liittyvät geenit aktivoituvat ja aivot toimivat synkronisemmin.

- Oppimiskyky paranee ja muisti tehostuu. Itse kutsuisin sitä aivojumpaksi, Raijas sanoo.

Musiikki lukihäiriön ennaltaehkäisijä?

Musiikki aktivoi Raijaksen mukaan jokaisen aivojen alueen, myös syvät ja tunnealueet, jotka eivät vaikkapa laskutehtäviä tehdessä aktivoidu. Siksi musiikin vaikutus aivoihin on erityisen merkittävä.

Tutkijan mielestä lapsen muskariin viemisellä voidaan edistää hänen kielellistä kehitystään.

- Uskomme, että musiikilla voisi ennaltaehkäistä lukihäiriötä. Vaikutukset ovat voimakkaampia soittamisen yhteydessä, mutta osa vaikutuksista saadaan pelkästään musiikkia kuuntelemalla.

Lukuisia tutkimustuloksia musiikin hyvistä puolista

Pirre Raijas ryhtyy luettelemaan musiikin kuuntelun hyödyistä saatuja tutkimustuloksia, joita on tehty Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä. Lista on pitkä.Teppo Särkämö tutki aivoinfarktin saaneita. Lempimusiikkia kuuntelevat paranivat nopeammin. Hengitys tasaantui, stressi väheni ja alttius dementiaan pieneni. Mari Tervaniemi löysi alle kouluikäisten lasten tarkkaavaisuudessa ison eron muskarissa käyneiden ja musiikkia harrastamattomien lasten välillä.

Tutkimuksessa huomattiin, että varhainen musiikkiharrastus ruokkii kuulojärjestelmän kehitystä, mikä vaikuttaa lukemaan oppimiseen ja lauserakenteiden hahmotukseen.

Puolet geenien ja puolet ympäristön ansiota

Musiikin tohtori Raijas haluaa rohkaista kaikkia vanhempia viemään lapsiaan muskariin. Hän toivoo, että kaikki jotka ovat kiinnostuneita musiikin opetuksesta, pääsisivät musiikin pariin. Yleinen ongelma on vanhempien asenne ja uskomus siitä, että "me ei olla musikaalisia".

- Kuka tahansa voi innostua musiikista ja oppia sitä, kun vain saa mahdollisuuden. Musiikin harrastaminen ei ole koskaan liian myöhäistä.

Tutkijan mukaan puolet musikaalisuudesta selittyy geeneillä, puolet ympäristöllä. Näin ollen kenestä tahansa voi tulla muusikko. Tärkeintä on innostus ja oikeanlaiset virikkeet.

Musiikkikasvatus halpa tapa edistää kansanterveyttä

Raijas uskoo, että musiikkiharrastuksen avulla voisi ennaltaehkäistä monia nykyajan ongelmia, kuten masennusta ja syrjäytymistä. Hänen mielestä musiikin ennaltaehkäisevät terveysvaikutukset ovat jääneet Suomessa aivan liian vähälle huomiolle.

Musiikin kuuntelu aktivoi mielihyvähormoneja, jonka myötä mieliala kohenee, stressi lievittyy ja tulee hyvä olo.

- Tulokset ovat tieteellisesti varsin yksiselitteisiä ja loistavia. Tutkimuksia tulee myös jatkuvasti lisää. Asiasta ei vain tiedetä tarpeeksi. Sepä se, kun tämä asia saataisi poliitikkojen tietoon, Raijas sanoo.

Musikaalisuuden tutkija kaipaisi kouluihin, sairaaloihin ja päiväkoteihin enemmän musiikkia. Hän puhuu siitä, kuinka musiikkikasvatus olisi halpa tapa edistää kansanterveyttä.

- Musiikin terveysvaikutuksia ei ole vielä täysin tunnistettu. Esimerkiksi musiikkiterapian käyttöä voisi lisätä merkittävästi sairaaloissa ja vanhainkodeissa.

Tietokulma

Näin musiikki vaikuttaa 29

Aktivoi aivojen syviä alueita.

Mielihyvähormoneita erittyy.

Mieliala kohenee.

Stressi lievittyy.

Keskittymiskyky paranee.

Oppiminen tehostuu.

Kivut lievenevät.

Tunteet heräävät.

Tatu Kuukkanen
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X