Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Elämäntapansa kuntoon laittanut motivaatiopsykologi: "Älä yritä muuttaa koko elämääsi. Se on liian vaikeaa."

Onpa timmi mies.

Posket ovat lommolla kuin suomalaisella peltotyöläisellä 1900-luvun alun valokuvissa. Verisuonet pullistelevat hauisten pinnalla, tiukka, valkoinen kauluspaita verhoaa jäntevää yläkroppaa.

Ensivaikutelma psykologian tutkimusprofessori Martin Haggerista, 42, selittyy, kun hän alkaa kertoa elämästään. Mieshän on terveellisten elämäntapojen kävelevä, tai paremminkin juokseva, mainos. Hän harrastaa liikuntaa olosuhteista riippumatta vähintään kerran vuorokaudessa, kilpalajina on triathlon. Lisäksi Hagger noudattaa terveellistä ruokavaliota pikkutarkasti, nauttii alkoholia vain poikkeustapauksissa eikä käytä muita päihteitä koskaan. Tänään hän on herännyt aamulenkille niin varhain, että ”tuskin te siellä haluatte minua valokuvata”.

- Haluan elää niin kuin saarnaan, Hagger sanoo.

Älä yritä muuttaa koko elämääsi. Se on liian vaikeaa.

Hän saarnaa tietysti terveydestä. Australialaisessa Curtinin yliopistossa työskentelevä englantilainen Hagger on yksi terveyskäyttäytymisen ja motivaatiopsykologian kansainvälisistä huippututkijoista.

Tieteenala etsii vastauksia kysymyksiin, jotka askarruttavat suurta osaa suomalaisista. Kuinka pystyisin harrastamaan enemmän liikuntaa, syömään terveellisemmin ja vähentämään päihteiden käyttöä? Ja ennen kaikkea, kuinka onnistuisin tekemään nuo muutokset pitkäkestoisesti ja elämästä nauttien.

Asioita voi todella muuttaa

Hagger on vastaamassa kysymyksiin suomalaisten puolesta. Hän on mukana Tekesin rahoittamassa elämäntapojen ja fyysisen aktiivisuuden edistämistutkimuksessa. Projektin ansiosta Haggerilla on neljän vuoden professuuri Jyväskylän yliopistoon, mutta hänen omat tavoitteensa ovat tieteellistä julkaisemisesta pidemmällä. Hagger haluaa vaikuttaa konkreettisesti ihmisten asenteisiin.

- Ihmiset eivät muuta terveyskäyttäytymistään toivomalla tai käskemällä. Terveellisiin elämäntapoihin liittyy henkilökohtaisia päätöksiä, joiden takana on psykologisia prosesseja. Ymmärtämällä noita prosesseja myös elämäntapoja voidaan muuttaa, hän linjaa.

Voimmeko siis syyttää Haggeria, jos suomalaiset ovat kymmenen vuoden päästä yhä läskimpiä, juopompia ja kärsivät enenevässä määrin elintasosairauksista?

- Hehee. Toivottavasti minulla on pieni rooli siinä, että asiat menevät parempaan suuntaan. On motivoivaa ajatella, että tässä työssä voi todella muuttaa asioita.

Tupakointi vähenee

Muutos parempaan vaikuttaa tilastojen mukaan unelmalta. Niin aikuiset kuin lapsetkin liikkuvat länsimaissa jatkuvasti vähemmän, ja merkittävästi lihavien osuus väestöstä kasvaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa merkittävästi lihavia on jo 35 prosenttia ihmisistä. Suomessa yli puolet aikuisista on ylipainoisia, varusmiehet lyllertävät Cooperin testissä yhä heikompia tuloksia, ja aikuisiän diabeteksesta puhutaan jo kansantautina.

- Tämä on taistelu, joka voidaan voittaa. Mutta täytyy myöntää, että emme ole johtoasemassa, Hagger sanoo ja lyö vastapalloon toisenlaisia tuloksia.

Tupakointi vähenee länsimaissa, kuten monin paikoin myös alkoholinkulutus. Eivätkä kaikki elintasosairaudet suinkaan lisäänny.

- Suomihan on tietynlainen menestystarina. Täällä oli maailman suurimmat luvut sydänsairauksissa 1960-70-luvuilla, mutta nykyään määrät ovat maailman pienempiä. Muutos tehtiin terveydenhuollon, valtion panostusten ja ihmisten ruokatottumusten yhteistyöllä.

Toinen esimerkki tulee Haggerin nykyisestä kotimaasta Australiasta. Siellä päätettiin muutama vuosi sitten muuttaa kaikki tupakka-askit valkoisiksi paketeiksi, joiden kyljessä on pelkkä varoitusteksti. Tuotteen ja brändin välisen yhteyden purkaminen on osoittautunut tehokkaaksi.

- Muutos ei saanut nykyisiä tupakoijia lopettamaan, mutta nuoret polttavat selvästi vähemmän.

Tällaisia käytäntöjä Hagger haluaa kehittää myös Suomeen. Nopeasti kysymyksiin vastaava ja hymyillen puhuva Hagger luettelee esteitä, joita ihmiset rakentavat terveellisten elämäntapojen tielle: kiire, osaamattomuus, itseluottamuksen puute. Sitten hän luettelee ratkaisuja: rutiinien luominen, mielikuvaharjoittelu, itsesäätelytaitojen kehittäminen.

- Pitää tietää, mitä nappia kenessäkin kannattaa painaa. Puhutaanko tupakan lopettajalle keuhkotaudeista, rahasta vai läheisten altistamisesta myrkylliselle savulle.

Liikunnan saavutettavuus tärkeää

Terveystalkoisiin kaivataan Haggerin mukaan koko yhteiskunnan panosta.

- On paljon ammattilaisia, jotka voivat ottaa psykologien roolin: personal trainerit, terveydenhoitajat, lääkärit, opettajat, yritysjohtajat... Kaikki voivat välittää terveellisten elämäntapojen sanomaa ja tehdä niitä tukevia päätöksiä.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa osa työnantajista on järjestänyt työntekijöille ilmaisen pysäköinnin muutaman kilometrin päähän työpaikasta. Lisäksi työnantajat ovat panostaneet miellyttävään kävelyreittiin työpaikan ja parkkialueen välillä.

- On rakennettu ympäristö, joka kannustaa terveellisiin elämäntapoihin. Samalla työntekijät huomaavat liikunnan edut. He saavat lisää energiaa, esteettistä nautintoa ja sosiaalista kanssakäymistä.

Terveellinen ympäristö on myös poliitikkojen ja virkamiesten vastuulla. Liikunnan saavutettavuudella on suora yhteys liikunnan harrastamiseen, mikä pitäisi huomioida esimerkiksi turvallisten pyörä- ja jalkakäytävien sekä ulkoliikuntapaikkojen rakentamisessa.

- Poliitikkojen kannattaa panostaa myös tiettyihin palveluihin, esimerkiksi tupakoinnin ja alkoholin vähentämistä helpottavat puhelinlinjat ovat maksaneet itsensä takaisin.

Hagger on selvästi perehtynyt alaansa. Pelkästään hänen 24-sivuisen CV:nsä lukeminen on uuvuttava kokemus. Silti osa hänen ajatuksistaan tuntuu itsestäänselvyyksiltä: luo rutiineja, ole positiivinen, etsi itsellesi sopiva laji... On vaikea nähdä, missä maalaisjärki päättyy ja tieteellinen terveyspsykologia alkaa.

Yritän etsiä oivallusta itseni kautta. Olen aina liikkunut paljon, mutta lapsen syntymän jälkeen aktiivisuus on vähentynyt. Alkoholia menee lähes joka viikonloppu, ruokavalioon tai -rytmeihin en ole kiinnittänyt koskaan huomiota. Viime vuosina vatsan seudulle on alkanut ilmestyä häiritsevää silavaa. Mikä neuvoksi, tohtori Hagger?

- Ensimmäinen vinkkini on: älä yritä muuttaa koko elämääsi. Se on liian vaikeaa, minkä takia esimerkiksi uudenvuodenlupaukset usein kaatuvat. Muuta aluksi jotain pientä asiaa, mielellään sellaista, mikä tuo sinulle nopeasti positiivisen palautteen.

Mutta minkä? Tykkään lapsestani, kaljasta sekä huolettomasta herkkujen mässytyksestä.

- Nuo ovat tekosyitä, muutos on silti mahdollinen. Tykkäät myös liikunnasta, eikö niin? Minun vinkkini on lisätä yksi pakollinen liikuntakerta viikko-ohjelmaasi. Huomaat nopeasti, kuinka hyvää se tekee, ja voit muuttaa uusia asioita.

Muokattu 4.7. kello 11:12: Korjattu Haggerin titteliksi psykologian tutkimusprofessori.

Martin Hagger

Terveyskäyttäytymisen ja motivaatiopsykologian tutkijatohtori Curtinin yliopistossa, neljän vuoden professuuri Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. 29

Valittu muun muassa European College of Sport Sciencen vuoden nuoreksi tutkijaksi 1997 ja Curtinin yliopiston vuoden tutkijaksi 2013. 29

Tutkinut terveyspsykologian lisäksi huippu-urheilijoiden ajattelua ja psykologista valmistautumista. Työskennellyt urheilijoiden ja joukkueiden psykologisena valmentajana.

Heikki Kärki
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi