Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kastettujen määrä romahti - entistä useammassa perheessä lapselle pidetään nimiäiset

Kuva: Suvi Lantta

Yhä harvempi vastasyntynyt lapsi kastetaan evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Viime vuonna kastettujen osuus kaikista Suomeen syntyneistä lapsista putosi ensimmäisen kerran alle 70:een prosenttiin. Vielä 2000-luvun alussa kastettujen osuus oli lähes 90 prosenttia, selviää Kirkkohallituksen antamista tilastoista.

Suomessa syntyi vuonna 2015 noin 55 500 lasta, joista kirkollisen kasteen sai noin 38 800 lasta. Entistä useammassa suomalaisessa perheessä lapselle halutaan antaa nimi ilman kirkollista toimitusta. Ristiäiset korvataan vapaamuotoisemmalla nimenantojuhlalla ja nimi ilmoitetaan maistraatille itse.

- Kastettujen määrä pysyi pitkään, 80-luvulta lähtien 90 prosentin tietämillä ja hyvin hitaasti laskevana. Vuodesta 2000 eteenpäin se on lähtenyt jyrkempään alamäkeen. Viime vuosina trendi on ollut selkeästi näkyvissä, sanoo johtaja Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskuksesta.

Ortodoksisen kirkon kasteet ovat pysyneet 2000-luvulta lähtien samana, keskimäärin 500 kasteessa vuosittain.

Seurakunnissa on järjestetty erilaisia tempauksia, tapahtumia ja yhteisiä kastetilaisuuksia, jotta kastamisen kynnys madaltuisi. Kimmo Ketola

Kummeja voi olla vaikea löytää

Kastettujen osuus kulkee käsi kädessä kirkkoon kuuluvien kanssa. Mitä enemmän suomalaisten joukossa on kirkosta eronneita, sitä useammin lapsi jätetään kastamatta. Ketola sanoo, että myös perheissä, joissa vain toinen vanhemmista kuuluu kirkkoon, lapsi jätetään herkemmin kastamatta.

Hänen mukaansa kastamatta jättämiseen voi vaikuttaa myös vaikeus löytää kummeja, jos omassa lähipiirissä on vähän kirkkoon kuuluvia henkilöitä. Tällöin myös kynnys lapsen kastamiselle kasvaa.

- Kirkkoon kuulumattomuus on yleistä varsinkin 25-35-vuotiaiden ikäryhmässä. Se on myös ikäryhmä, joka on juuri perheenperustamisvaiheessa, Ketola sanoo.

Nimenantojuhla saatetaan valita vaihtoehdoksi silloinkin, vaikka molemmat lapsen vanhemmista kuuluisivat kirkkoon. Ketolan mukaan syynä on yleensä se, että vanhemmat haluavat jättää lapselle vapauden päättää uskonnollisesta vakaumuksestaan. Tämän tyyppinen ajattelu näkyy erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa kasteiden määrä on pudonnut muuta maata voimakkaammin.

- Kristillisten tapojen ja perinteiden sekä kirkollisten toimitusten merkitys suomalaisten elämässä ohenee ja vähenee. Tämä on pitkän ajan ajattelutapamuutos ja yleislänsimaalainen ilmiö, mikä on konkretisoitunut viime vuosina.

Merkittävin muutos kantasuomalaisten keskuudessa

Ketolan mukaan uskonnollisten merkitysten hiipuminen johtuu puolestaan siitä, että yksilökeskeinen arvomaailma ja elämäntapa on lisääntynyt. Uskonnollisen yhteisön jäsenyys nähdään yhä enemmän yksilön omana valintana.

- Aikaisemmille ikäluokille kirkkoon kuuluminen ja kirkolliset toimitukset olivat itsestään selviä perinteitä. Niihin liittyi myös yhteisöllisyys ja sosiaalinen paine.

Maahanmuuttajat vaikuttavat kasteiden vähenemiseen - vaikkakin vähäisesti - pääosin isoimmilla paikkakunnilla, esimerkiksi Helsingissä. Monikulttuurisissa perheissä, joissa vain toinen vanhemmista on suomalainen, lapsi päätetään helpommin jättää kastamatta kirkkoon.

- Pidän maahanmuuttajien osuutta ilmiöön silti suhteellisen pienenä. Merkittävin tapamuutos on tapahtunut ennen kaikkea kantasuomalaisten keskuudessa.

Ketola pitää epätodennäköisenä, että kasteiden määrä lähtisi takaisin nousuun ja saavuttaisi huippuvuodet takaisin. Päinvastoin, suunta laskenee entisestään.

- Kirkolle ilmiö on iso haaste. Seurakunnissa on järjestetty erilaisia tempauksia, tapahtumia ja yhteisiä kastetilaisuuksia, jotta kastamisen kynnys madaltuisi. Lisäksi seurakunnista on otettu aktiivisemmin yhteyttä perheellisiin jäseniin.

Shahin Doagu
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi