Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Lahden ulkoilma entistä puhtaampaa - arvaatko, montako tuntia haukot huonoa tai erittäin huonoa ilmaa?

Voimakas tuuli ja hiekoitushiekka heikensivät Lahden keskustan ilmanlaatua huhtikuussa 2015. Kuva: Katja Luoma

Lahtelaiset hengittävät nyt huomattavasti puhtaampaa ilmaa kuin esimerkiksi parikymmentä vuotta sitten. Suorat hiukkaspäästöt ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt ovat vähentyneet murto-osaan 1990-luvun alkuvuosista.

Typenoksidipäästöt ovat pudonneet noin puoleen kymmenen vuoden takaisesta. Myös rikkidioksidipäästöt ovat laskeneet merkittävästi.

Tiedot ilmenevät Lahden viime vuoden ilmanlaaturaportista. Ilmanlaatua ovat kohentaneet etenkin Kymijärven voimalan ja liikenteen päästöjen pienentyminen.

Huonoja tunteja 253

Viime vuonna ilmanlaatua seurattiin jatkuvatoimisesti kuudella eri mittausasemalla: Vesijärvenkatu 11:ssä, Kisapuistossa, Launeella, Saimaankadulla, Metsäkankaalla sekä Hollolan Salpakankaalla Kansankadulla.

Lisäksi haihtuvia orgaanisia yhdisteitä mitattiin kahden viikon mittausjaksoilla Launeella ja Yrittäjänkadulla sekä Nastolassa Wipaktiellä ja Hollolassa Muovitiellä.

Ilmanlaatu oli pääosin hyvää tai tyydyttävää. Ajallisesti ilmanlaatu oli 51 prosenttia ajasta hyvää ja 41,5 prosenttia tyydyttävää. Välttävää ilmanlaatu on 4,4 prosenttia ajasta, huonoa 2,1 prosenttia ja erittäin huonoa 0,7 prosenttia.

Huonoksi tai erittäin huonoksi määriteltyjä tunteja oli yhteensä 253 eli yhteensä 10 ja puoli vuorokautta. Huonot tunnit jakautuivat 36 vuorokaudelle.

Huonot tunnit johtuivat pääasiassa hengitettävien hiukkasten korkeista pitoisuuksista. Hiukkaspitoisuudet olivat viime vuonna keskiarvoa korkeampia leudon ja vähälumisen talven takia, koska jauhautunut asfaltti ja hiekoitushiekka nousivat hengitysilmaan.

Energiantuotanto ja liikenne suurimpia päästölähteitä

Energiantuotanto ja liikenne ovat edelleen merkittävimmät ulkoilman epäpuhtauksien lähteet Lahdessa. Mittaustulosten mukaan typpidioksidi-, pöly- ja otsonipitoisuudet kohoavat ajoittain yli ohje- ja tavoitearvojen. Pitoisuudet vaihtelevat vuosittain varsinkin kevään säätilanteen mukaan.

Liikenteen rytmiä seuraava typen oksidien pitoisuuksien nousu ja pölyäminen on ongelmana varsinkin keskusta-alueella. Keskustan ulkopuolella puolestaan otsonipitoisuudet nousevat ajoittain korkeahkoiksi.

Typpidioksidi on hengitysteitä ärsyttävä kaasu, joka aiheuttaa astmakohtauksia, altistaa hengitystietulehduksille ja vahvistaa muiden hengitystieärsykkeiden kuten kylmän ilman ja allergeenien vaikutuksia.

Otsonia muodostuu alailmakehässä typen oksideista ja hiilivedyistä auringon valossa. Otsoni on vahva hapetin, joka ärsyttää silmien, nenän ja kurkun limakalvoja sekä heikentää keuhkojen toimintaa. Korkeat pitoisuudet vaikuttavat myös kasvillisuuteen esimerkiksi heikentämällä metsien kasvua.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi