Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Erämiesten hyvin tuntema pantasusi palasi aina huolehtimaan pennuistaan

Luonnonvarakeskuksen laboratorio ottaa röntgenkuvat metsästetyistä susista selvittääkseen niiden vammat. Hessun kuva on koottu 11 pienemmästä kuvasta. Hessun röntgenkuvissa näkyvät luodinsirpaleet. Ruumiista löytyi myös yksi hauli, jonka alkuperästä ei ole tietoa. Hessun kaata­neiden metsästäjien mukaan kaadossa ei käytetty haulikoita.

Suden viimeinen matka taittui linja-auton ruumassa. Lähetys kulki Matkahuollon rahdissa Kainuusta Pohjois-Pohjanmaalle ja siellä Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoiden pöydälle.

Aikuinen urossusi, ammuttu Kuhmossa kannanhoidollisessa metsästyksessä 24. helmikuuta 2015. Paino 43 kiloa, säkäkorkeus 75 senttiä. Iso ja voimakas eläin.

Luken Taivalkosken suurpetolaboratorio tutkii kaikki sinne toimitetut metsästettyjen susien ruhot. Kaataja saa pitää suden turkin, joten ruhot tulevat Lukeen nyljettyinä.

Luonnonvarakeskuksessa selvitetään muun muassa­ suden ikä, kunto ja perimä. Eläinten ruhot myös röntgenkuvataan, jotta nähdään niiden mahdolliset vammat.

Tämä susi oli tunnistettu heti kaadon jälkeen. Se oli Hessu, Kainuun erämiesten hyvin tuntema pantasusi.

Sudella ollut panta oli lakannut toimimasta ja pudonnut pois, mutta sen jättämät jäljet näkyivät kaulassa, jossa karva oli lyhyem­pää.

Hessun kuolinsyy oli selvä, kiväärin luoti suoraan sydämeen. Luodinsirpaleita oli vatsa- ja rintaontelossa, maksassa ja keuhkoissa.

Hessu oli kuollessaan paria kuukautta vaille yhdeksänvuotias - jo iäkäs susi siis. Hampaat olivat kuluneet, mutta Hessu oli edelleen terve ja saalistuskuntoinen.

Susitutkijoiden piirissä Hessu on suoranainen kuuluisuus, sillä sen liikkeitä ehdittiin seurata poikkeuksellisen pitkään. Se on toistaiseksi ainoa Suomessa tunnettu pantasusi, joka on elänyt ja johtanut susilaumaa kahdella eri reviirillä.

Hessu oli kulkuri, jonka vanhempia ja synnyinpaikkaa ei tunneta. Hampaista tehdyn ikämäärityksen perusteella tiedetään kuitenkin, että Hessu syntyi keväällä 2006.

Hessulla oli erityispiirre: luultavasti kaihin sameuttama oikea silmä. Se on voinut periä huonon silmän toiselta vanhemmistaan. Saalistamista tämä ei kuitenkaan tuntunut haittaavan.

Hessu pannoitettiin ensimmäisen kerran maaliskuussa 2009 Hiidenportin kansallispuiston länsipuolella Kainuussa. Nimensä se sai tavan mukaisesti pannoituspaikan alkukirjaimen mukaan.

Hessu oli tuolloin juuri löytänyt ensimmäisen puolisonsa, ja siitä tulisi pian­ laumanjohtaja, alfasusi. Sen puoliso Hellu oli Hessua vanhempi, noin kuusivuotias naarassusi.

Parisuhteen alkuvaiheisiin liittyy mysteeri. Ei tiedetä, mitä tapahtui Hellun edelliselle puolisolle, Nurmeksesta tulleelle Nerolle, jolle Hellu oli tehnyt pentuja.

Puolison odotus

Vaellusikään tultuaan Hessu oli päätynyt Hellun synnyinreviirille Sotkamon seudulle. Alue tunnetaan Silmäpuolen reviirinä. Alfauros Silmäpuolta on sanottu Sotkamon suurimmaksi sudeksi, ja se tunnettiin taitavana saalistajana.

Nimensä se sai siitä, että Hessun tavoin silläkin oli toisessa silmässään kaihi. Tämän vuoksi erämiehet ovatkin luulleet Hessua Silmäpuolen pojaksi, mutta tieto ei pidä paikkaansa. Silmäpuoli kuoli ennen Hessun syntymää.

Hellu oli Silmäpuolen ja Vaalea-nimisen alfanaaraan tytär ja peri reviirin vanhemmiltaan. Se oli sudelle hyvä paikka elää. Erämaaluontoa, jossa asutusta ja teitä oli vähän ja ravintoa runsaasti. Ajokoira- ja kotieläinvahingot olivat alueella harvinaisia.

Susiperhe oli saalistanut yhdessä, kunnes Vaaleaan olivat iskeneet vanhuuden vaivat: nivelrikkoja ja sydämen vajaatoimintaa. Lopulta Vaalea oli vaeltanut yksin naapurireviirille, jossa toinen susilauma oli tappanut sen.

Lauman hajottua Hellu oli jäänyt kotireviirilleen odottamaan puolisoa.

Hessu ja Hellu tekivät ensimmäiset pentunsa keväällä 2009. Se jäi pariskunnan ainoaksi yhteiseksi pentueeksi. Pentuja syntyi elävänä ainakin kaksi. Toinen niistä, urospentu, pannoitettiin ja ristittiin Hepuksi.

Hiidenportin susiperhe eli ensimmäisen vuotensa tiiviinä laumana. Sen pääravintoa olivat hirvet sekä metsäpeurat, jotka talvehtivat suurina laumoina reviirin luoteisosissa. Reviirin halkaisija oli noin 40 kilometriä, joten elintila oli laaja.

Laiton ansalanka koitui kohtaloksi

Maaliskuussa 2010 Hellun gps-paikannustiedot kertoivat tutkijoille, että jotakin on vialla. Hellu oli pyörinyt useita päiviä pienellä alueella ja liikkunut vain parinsadan metrin säteellä maastossa.

Hellu oli astunut ansalankaan. Vaijeri oli katkonut vasemman etutassun jänteet ja uponnut luuhun asti. Käpälä oli mennyttä.

Eläinlääkäri lopetti suden. Hellu oli seitsemänvuotias. Ruumiinavauksessa kävi ilmi, että Hellu oli juuri tullut tiineeksi. Se odotti Hessulle toista pentuetta.

Ansalangan virittäjää ja tarkoitusta ei koskaan saatu selville, mutta Luken tutkimusmestarin mukaan kyseessä oli laiton susiansa.

Ansalanka eli jalkanaru on luvallinen pyyntiväline ketunmetsästyksessä. Tämän ansan vaijeri oli kuitenkin epätavallisen paksu ja silmukka liian suuri ketulle.

Tapauksesta tehtiin tutkintapyyntö poliisille, mutta jäljet ehtivät hävitä maastosta ennen kuin ansapaikka löytyi. Tiettävästi tutkinta ei johtanut mihinkään. Sunnuntaisuomalaisen haastattelemat rikostutkijat Kajaanissa ja Sotkamossa eivät muista tapausta, ja selvittämätön rikos olisi jo vanhentunut.

Ansalanka teki Hessusta lesken ja aiheutti sen, mikä on tyypillistä alfanaaraan kuollessa: lauman jäljelle jääneet jäsenet lähtivät omille teilleen.

Hellun kuollessa Hessulla oli mukanaan kaksi alle yksivuotiasta pentua. Niistä toinen, Heppu, vaelsi Pohjois-Karjalaan. Se löydettiin seuraavana vuonna kuolleena metsäojan penkalta Lieksan ja Ilomantsin rajalta. Se jäi joko auton alle tai kuoli hirven potkusta.

Toisen pennun liikkeistä ei ole tietoa, sillä sutta ei pannoitettu. Tutkijoiden epäonneksi myös Hessu katosi pian kartalta, sillä huhtikuussa 2010 sen panta pimeni. Panta oli uusi, laitettu vain kuukautta aiemmin.

Seuraavana keväänä, helmikuussa 2011, pannoittajia odotti yllätys. Luken tutkijat liikkuivat pohjoisemmalla susireviirillä Kuhmon, Sotkamon ja Ristijärven alueel­la ja odottivat löytävänsä sieltä Rilla-alfanaaraan.

Rilla oli jäänyt edellisenä kesänä yksin. Sen puoliso Ransu, koirasusi, oli poistettu maa- ja metsätalousministeriön määräyksellä. Koirien ja susien risteymät hävitetään luonnosta susien perimän suojelemiseksi. Samalla oli hävitetty Rillan ja Ransun poikaset.

Rilla löytyikin - ja sen rinnalla vanha tuttu, Hessu. Se oli lähtenyt reviiriltään pohjoiseen, ylittänyt Sotkamon ja Kuhmon välisen kantatie 76:n ja löytänyt naapurista uuden heilan.

Sudet ovat yksiavioisia ja pysyvät yleensä yhdessä, kunnes kuolema erottaa. Yksin jäätyään ne kuitenkin alkavat etsiä nopeasti uutta kumppania.

Hessulla oli tuuri matkassa. Se löysi reviirin, jolla oli tilaa uudelle alfaurokselle, ja pian sillä olisi uusi lauma johdettavanaan.

Metsästys 29verotti 29susikantaa

Suden kannanhoidollisessa metsästyksessä kaadettiin 17 sutta vuonna 2015 ja 43 sutta vuonna 2016. Kokeilu oli kaksivuotinen. Luvat myönsi Suomen riistakeskus. 29

Talven 2016 saaliista 25 oli uroksia ja 18 naaraita. Tämänhetkisen arvion mukaan alfanaaraita ammuttiin kahdeksan ja alfauroksia yksi. Yli kaksivuotiaita aikuisia susia ammuttiin kaikkiaan 24. Lisäksi kolme alfanaarasta ammuttiin poikkeusluvilla. 29

Suomen riistakeskus ja Luonnonvarakeskus tekevät parhaillaan arviota pyynnin vaikutuksista susikantaan ja susien käyttäytymiseen. 29

Susi on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi. Tuoreimman arvion mukaan Suomessa on 200-235 sutta. 29

Lähteet: Luonnonvara­keskus, Riistakeskus
Janne Laitinen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi