Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Hartolan kunnanjohtaja: Laskennallinen ja imagollinen ongelma

Merja Olenius sanoo, ettei suuri konserniylijäämä ole Hartolalle niinkään taloudellinen ongelma. "Se on laskennallinen ja imagollinen ongelma." Kuva: Samuli Ikäheimo

Hartolan kunnanjohtaja Merja Olenius ei menetä yöuniaan, vaikka Hartola on kriisikuntalistauksessa täysin omilla tuhatluvuillaan. Vuoden 2014 kuntakonsernin tilinpäätösten perusteella kunnan taseeseen kertynyttä konsernialijäämää on peräti 5 343 euroa asukasta kohden. Suuren konsernialijäämän taustalla ovat 2000-luvun alun isot toimitilahankkeet.

- Kyse on näennäisestä alijäämästä. Esimerkiksi kiinteistöyhtiömme eivät olisi enää pystyssä, jos alijäämät olisivat todellisuudessa tällaisia.

Hartola omistaa 20 yhtiötä. Yhtiöiden yhteenlaskettu talous on yhtä suuri kuin Hartolan kunnan talous.

- Yhtiöillä on erilaiset poistosäännöt kuin kunnalla. Yhtiöstä poistoja kirjataan hitaammin kuin kunnasta. Poistoerokäytäntö on ongelma. Emme voi kajota enää tilinpäätöksiin, jotka on lyöty lukkoon yhtiöissä. Joiltakin vuosilta poistoeroja on kirjattu miljoonia. Yhtiöissä on yhteensä noin 15 miljoonaa euroa alijäämää, joista suurin osa on poistoerokirjausta.

Kuten kaikki näkee, olemme täysin omissa lukemissamme. Ei niillä ole mitään tekemistä reaalimaailman kanssa. Merja Olenius

- Hartola ei ole Suomen ainoa kunta, joka on valinnut tällaisen tavan kirjata kunnan ja yhtiöiden välisiä poistoaikoja. Hölmö tapa se on ollut.

"Laskennallinen ja imagollinen ongelma"

Hartola oli kriisikuntamenettelyssä vuonna 2008. Sen jälkeen talous on saatu paremmille urille, mutta luvut konsernialijäämässä pysyvät rumina myös jatkossa.

- Ongelma on sen tasoinen, että meidän pitäisi avata vanhat tilinpäätökset ja tehdä kirjaukset eri tavalla. Emme tietenkään voi lähteä avaamaan kunnan ja konsernin tilinpäätöksiä jälkikäteen.

Oleniuksen mukaan Hartolan luvut näyttävät pahemmilta, mitä ne todellisuudessa ovat.

- Kuten kaikki näkee, olemme täysin omissa lukemissamme. Ei niillä ole mitään tekemistä reaalimaailman kanssa.

Olenius sanoo, ettei suuri konsernialijäämä ole Hartolalle taloudellinen ongelma.

- Se on laskennallinen ja imagollinen ongelma. Ymmärrän, että se näyttää ihmisistä pahalta, mutta meidän on vain elettävä sen kanssa.

Kuntatalous

Mahdolliset kriisikunnat

Kunta, asukasluku vuonna 2014, alijäämä euroa/asukas vuonna 2014.

Hartola, 3071, -5 343

Juankoski, 4882, -2 965

Jalasjärvi*, 7 885, -2281

Ähtäri, 6 178, -1 857

Hanko, 9 021, -1 784

Hyrynsalmi, 2 490, -1 415

Äänekoski, 19 909, -1 167

Säkylä, 4 539, 1 165

Vimpeli, 3 106, -1 163

Rantasalmi, 3 815, -1 161

Utsjoki, 1 260, -1 110

Jämijärvi, 1 260, -1 060

Honkajoki 1 788, -1 051

Kotka 54 518, -1 028

Raasepori 28 674, -1 021

*Liitetty Kurikkaan.

Peruskunta ei pysty kattamaan taseeseensa kertynyttä alijäämää neljässä vuodessa.

Kuntakonsernilla on kertynyttä alijäämää yli 1 000 euroa asukasta kohden viimeisessä tilinpäätöksessä ja sitä edeltävässä vähintään 500 euroa.

Tai kaikki neljä seuraavista kriteereistä täyttyvät:

1. Kuntakonsernin vuosikate on negatiivinen

2. Kunnan tuloveroprosentti on +1 prosenttiyksikköä yli kuntien keskiarvon

3. Kuntakonsernin lainamäärä ylittää 50 prosentilla maan keskiarvon.

4. Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus on yli 50 prosenttia.

Uusia, kuntakonsernia koskevia kriisikuntakriteereitä sovelletaan ensi kertaan vuonna 2017.

Lähde: Valtiovarainministeriön kuntaosasto
Erno Laisi
erno.laisi@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 vk 0 € ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X