Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Valtiopäiväneuvos Skinnari: Olisi outo tilanne, jos Kanta-Häme olisi pelkkä Häme

Valtiopäiväneuvos Jouko Skinnarin arvonimitilaisuutta olivat juhlistamassa muun muassa puhemies Maria Lohela ja varapuhemies Mauri Pekarinen. Kuva: Hanne Salonen

Maankuntien ja ennen kaikkea Päijät-Hämeen kehittämisen puolesta pitkään töitä tehnyt valtiopäiväneuvos Jouko Skinnari (sd.) ei lämpene Kanta-Hämeen nimen muutokselle.

- Häme on ollut aikaisemmin suuri alue, jota on pirstottu. Maakunta jakaantuu tällä hetkellä Kanta-Hämeeseen ja Päijät-Hämeeseen. Olisi aika outo tilanne jos Kanta-Häme olisi Häme ja sitten olisi Päijät-Häme erikseen.

- Sitten olisi Hämeen kansanedustajia ja Päijät-Hämeen kansanedustajia paitsi vaaleissa, missä ehdokkaana olisi Hämeen kansanedustajia. Tällainen ristiriitainen tilanne on syntymässä.

Skinnarin mukaan ongelma alkoi 1990-luvun lopulla, jolloin Kanta-Häme alkoi nimitellä itseään Hämeeksi. Valtioneuvoston päätöksessä se on Kanta-Häme.

Valtiopäiväneuvos toivoo, että maakunnat pohtisivat yhteistyössä, kannattaako Hämettä pirstoa vielä viimeisen kerran.

Arvonimitilaisuus eduskunnassa

Skinnari otti kantaa maakunnan nimeen Etelä-Suomen Sanomien haastattelussa eduskunnassa perjantaina arvonimitilaisuutensa jälkeen.

- Olihan se kivaa. Paikalla oli muun muassa hiljattain eläkkeelle siirtynyt eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen, jonka kanssa olen ollut samassa tuvassa armeijassa 7,5 kuukautta.

Skinnari kertoi, että hän tuli Tiitisen kanssa eduskuntaan 1.4.1974, jolloin he aloittivat kokopäiväisinä valiokuntasihteereinä. Skinnari astui ensimmäisen kerran eduskunnan portaat ylös 1.3.1972, jolloin hänestä tuli sosiaali- ja terveysministerin poliittinen sihteeri.

- Olin Urho Kekkosen valitsijamies. Urho Kekkonen, Neuvostoliitto ja Venäjä, ne ovat olleet tärkeitä pilareita meikäläisen historiassa ja sitten Mauno Koivisto. Olen ollut kaikkien presidenttien kanssa tekemisissä, Skinnari vastasi kysymykseen parlamentaarikon merkkipaaluista.

Hän iloitsee siitä, että on päässyt katsomaan maailmaa kaiken muun ohella pienen kansan presidentin näkökulmasta.

"Mitäs Lahteen kuuluu"

- Niin kuin sanoin Jyrki Myllyvirralle arvonimitilaisuudessa, yhtenä tavoitteena oli tehdä Lahtea ja Päijät-Hämettä tunnetuksi, Skinnari jatkaa ja sanoo onnistuneensa tässä hommassa.

- Kun menin mihin tahansa suurlähetystöön maailmassa, suurlähettiläs sanoi aina ensi sanoikseen "mitäs sinne Lahteen kuuluu".

Skinnari haluaa korostaa, että Lahdella ja Päijät-Hämeellä ovat hyvät menestymisen mahdollisuudet, kun talous lähtee nousuun. Sijainti on erinomainen ja liikenneyhteydet ovat kunnossa. Lähellä on myös kansainvälinen lentokenttä.

- Kun junalippujen hinnat laskevat nyt, yhä useampi ihminen pääkaupunkiseudulta tulee muutamaan Lahteen, ennen kaikkea eläkeläiset, koska Lahdesta on lyhyt matka teatteriin ja ostoksille.

Sääliksi käy

Skinnari kertoo katsovansa eduskunnan kyselytunnit, mutta hän ei ota enää julkisesti kantaa asioihin, se kuuluu muille. Hän kuitenkin sanoo, että kokemattomuus ja kiire näkyvät hallituksen toiminnassa.

- Aika monta virhettä on päässyt tapahtumaan. Asioita ei ole valmisteltu riittävän huolellisesti.

Skinnarin mukaan kansanedustajat joutuvat tekemään työtä ankeissa olosuhteisissa.

- Sääliksi käy. Tehtävät ovat todella vaikeat. Täytyy toivoa onnea ja menestystä.

21 valtiopäiväneuvosta

Eduskunnassa vietettiin perjantaina valtiopäiväneuvos Jouko Skinnarin (sd.) arvonimitilaisuutta. Hän sai arvonimen 11. joulukuuta 2015.

Skinnari on eduskunnan pitkäaikaisimpia kansanedustajia. Hän nousi kansanedustajaksi varamiehen paikalta 26.9.1980. Hän jätti eduskunnan viime keväänä.

Valtiopäiväneuvoksen arvonimi on myönnetty ensimmäisen kerran vuonna 1990. Arvonimen on saanut 18 entistä suomalaista kansanedustajaa, ruotsalainen poliitikko Sinikka Bohlin sekä eduskunnan entinen pääsihteeri Erkki Ketola.

Skinnari on ensimmäinen päijäthämäläinen kansanedustaja, jolle on myönnetty kyseinen arvonimi. Hämeen vaalipiiristä valtiopäiväneuvoksen arvonimi on myönnetty Esko Helteelle vuonna 2006. Hän toimi vasemmistoliiton ja Suomen kansan demokraattisen liiton kansanedustajana vuosina 1983-2003. Kansanedustajana, europarlamentaarikkona ja ministerinä toiminut Mikko Pesälä (kesk.) Iitistä sai valtiopäiväneuvoksen arvonimen vuonna 2005.

Valtiopäiväneuvos on Suomessa tasavallan presidentin myöntämä arvonimi, joka kuuluu 2. ryhmään.

Ari Helminen / Uutissuomalainen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi