Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Historia selittää Lahden seudun synkkiä työttömyyslukuja - "Emme koskaan toipuneet 90-luvun lamasta"

Kuva: Armi Salonen

Tuoreen tutkimuksen mukaan Lahden rakenteellinen työttömyys on pahin Suomen 15 suurimmasta kaupungista. Lahden työttömyyden kanssa päivittäin työskentelevät Lahden kaupungin työllisyysasioiden päällikkö Sami Kuikka ja Hämeen te-toimiston johtaja Harri Jokinen tunnistavat synkän kuvan Lahden työttömien tilanteesta.

- Historia varmasti näkyy. Lahdessa on teollinen perinne vahva, ja ihmisiä tuli aikoinaan paljon töihin. Tämä ei ole yliopiston kotipaikkakunta eli täällä ei ole sitä korkeammin koulutettua väkeä. Tutkimusten mukaanhan työttömyys ja koulutus periytyy, Jokinen sanoo.

Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi Lahdessa tuoreiden lukujen mukaan 11 prosenttia vuodentakaisesta, vaikka työttömyys ei ole kasvanut.

- Lahti on pitkäaikaistyöttömien kaupunki, toteaakin Kuikka.

Kuikan mukaan syy tähän löytyy parinkymmenen vuoden takaa. Hänen mukaansa kaupunki ei ole vieläkään toipunut 1990-luvun lamasta, jolloin työttömyys nousi kaupungissa pahimmillaan 28 prosenttiin.

- 90-luvun lamasta teollisuudesta työttömäksi jääneissä on paljon pitkään työttömänä olleita, joilla on alhainen koulutuspohja. Heidän työosaamisensa on vanhentunut ja työkykykin on jo heikentynyt. He ovat sitä työttömien kovaa ydintä, Kuikka toteaa.

Töitä ei siis enää heidän taidoilleen ole. Teollisuuden sijaan uudet työpaikat syntyvät palveluihin ja asiantuntijatehtäviin.

Nuoriin voi vielä vaikuttaa

Työllisyystutkija Jussi Pyykkösen mukaan etenkin Lahden nuorisotyöttömyys näyttää huolestuttavalta. Useilla työttömillä ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta eikä lainkaan työkokemusta. Nämä molemmat ovat Pyykkösen mukaan tekijöitä, jotka kielivät rakenteellisesta työttömyydestä.

Muita ovat yli 55 vuoden ikä, työkokemus taantuvalta alalta, asuminen taantuvalla paikkakunnalla sekä pitkät työttömyysjaksot peräkkäisinä vuosina.

- Huomio kannattaa keskittää niihin, joilla on yksi tai kaksi työllistymistä heikentävää tekijää taustalla. Siinä on intervention paikka. Tilanne on mahdollista kääntää vielä voitoksi, jotta työtön ei ajaudu syrjäytymisen polulle, Pyykkönen neuvoo.

Myös Kuikka liputtaa ennaltaehkäisyn ja nopean puuttumisen puolesta.

- Ne ovat helpompia, lyhytaikaisempia ja halvempia. Mitä enemmän tekijöitä on ja mitä kauemmin työttömyyttä on kestänyt, sitä raskaampia toimenpiteiden pitäisi olla. Korjaavien toimenpiteiden puoli vie niin paljon resursseja, että mitenkään siihen tarpeeseen ei voi julkinen sektori vastata. Ikävä kyllä, Kuikka sanoo.

Työttömyyttä torjutaan yhteistyöllä

Työttömyyden eteen tehdään jo nyt paljon, huomauttaa Jokinen.

- Akuutissakin tilanteessa palkkatuet ja muut palvelut työllistävät pitkään työttömänä olleena ihmisiä. Vaikka teemme paljon, niin edelleen työttömyys pitkittyy. Ongelma on todella hankala, hän sanoo.

Viimeisimpänä Lahdessa on uudistunut työvoiman palvelukeskus, jossa kunnat ja te-keskus ja Kela palvelevat vaikeammin työllistyviä.

- Kaikilla on vilpitön pyrkimys pitkäaikaistyöttömyyttä vähentää. Eihän se ole kenenkään etu missään näkökulmassa. Sehän vaikuttaa terveyteen, talouteen ja kaikkeen, Jokinen toteaa.

Kaupunki on tehnyt paljon yhteistyötä muun muassa Lahden Yrittäjien ja Päijät-Hämeen Yrittäjien kanssa.

- Heidän kanssaan ollaan tehty yhteistyötä etenkin siinä nuorten työttömyyden ehkäisyssä ja se on ollut oikein hyväksi havaittua. Julkinen sektori ei voi yksin tätä ratkaista, Kuikka toteaa.

Heidi Asplund
heidi.asplund@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi