Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

PAUn Nieminen: Ongelma ei ole postialan kilpailu vaan se, jos kilpailu ei ole reilua

Heidi Niemisen mielestä valtion pitää huolehtia siitä, että postialan kilpailu pysyy reiluna. Kuva: Mutila Tiina

Kun Posti- ja logistiikka-alan unionin PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen oli lapsi, luki isä Niemiselle ja tämän siskolle iltasatuja.

Isät iltasatujen lukijoina eivät ole Niemisen ikäpolvelle sinällään outo ilmestys. Satujen sisältö oli kuitenkin tavallisuudesta poikkeava kodissa, jossa sekä äiti että isä olivat poliittisesti aktiivisia. Metallialan yrityksessä luottamusmiehenä toimineella isällä oli nimittäin tapana lukea tyttärilleen työehtosopimuksia.

- Isä varmaan ajatteli, että ei kai se ole niin tarkkaa mitä luetaan, kunhan luetaan.

Ei siis ihme, että Nieminen, 36, on nuoresta iästään huolimatta työskennellyt jo lähes vuosikymmenen ammattiliitto PAUssa.

Vaikka yhteiskunnallisesti valveutuneen lapsuudenkodin evästyksestä voisi niin kuvitella, Niemisen tähtäin ei nuorena oikeustieteen opiskelijana ollut työoikeudessa ja urassa ammattiyhdistysliikkeessä.

- Olin ennen kaikkea kiinnostunut kansainvälisestä oikeudesta ja EU-lainsäädännöstä, Nieminen kertoo.

PAUssa vuonna 2006 avautunut lakimiehen pesti vei kuitenkin mennessään ja Nieminen päätyi Metalliliitossa työskentelevän isänsä ay-kollegaksi.

Viime vuonna PAUn puheenjohtajaksi valittu Nieminen on tänä syksynä joutunut kautensa toistaiseksi kovimpaan myllytykseen. Valtakunnansovittelijan tilat Bulevardilla ehtivät tulla tutuiksi, kun Nieminen istui setvimässä postialan lakoksi asti yltynyttä työriitaa.

Sopu syntyi tiukan väännön jälkeen, mutta riidan jälkiä paikkaillaan Niemisen mukaan vielä pitkään.

Neuvottelupöydissä istuneiden välejä hän kuvailee hyviksi. Aikomus käyttää vuokratyövoimaa lakonalaisessa työssä aiheutti kuitenkin työpaikoilla niin suuren polemiikin, että ilmapiirin korjaantuminen kentällä voi kestää vielä pitkään.

- En tiedä, ajatteliko työnantajapuoli kovin pitkälle vuokratyövoiman käytön seurauksia.

Jos Niemistä nyt rankan syksyn jälkeen väsyttää, sitä ei huomaa. Energinen ay-pomo puhuu vauhdikkaasti, paljon ja selvästi mielellään. Mediaan hän on ottanut tietoisesti avoimen suhtautumisen jo puheenjohtajakautensa alusta alkaen.

- Vastaan aina, kun soitetaan ja kerron sen, minkä voin.

Puhuttavaa Niemisellä varmasti riittää median kanssa tämän syksyn jälkeenkin. Postiala on yksi niistä aloista, joita digitalisaation aiheuttama rakennemuutos runtelee erityisen rankasti.

Alan toimintaedellytyksiä heikentää osoitteellisen kirjepostin jakelumäärän jatkuva lasku. Postilla on toisaalta myös lain mukainen velvollisuus yleispalveluun, johon kuuluu viisipäiväinen jakelu, kohtuuhintainen kirje- ja pakettipalvelu sekä toimipisteverkon säilyminen.

Viiden päivän jakelu haja-asutusalueella ei ole taloudellisesti kannattavaa, joten se rahoitetaan suurten kasvukeskusten palveluiden tuotoilla.

- Valtio ei ole laittanut Postin toimintaan rahaa kahteenkymmeneen vuoteen, Nieminen muistuttaa.

Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan parhaillaan postilain uudistusta. Tavoitteena on avata postitoimintaa laajemmin kilpailulle.

Muun muassa kansanedustaja Mauri Pekkarinen (kesk.) on ilmaissut huolensa siitä, että postitoiminnan avaaminen kilpailulle saattaa heikentää Postin toimintaedellytyksiä entisestään, kun kilpailijat voisivat keskittyä kannattavaan liiketoimintaan ja jättää Postille raskaat julkiset velvoitteet.

Myös Nieminen allekirjoittaa huolen.

- Ongelma ei ole se, että postialalle tulee kilpailua, vaan se, jos kilpailu ei ole reilua. Vastaavanlainen tilanne olisi se, että käsketään kahden kaupan kilpailla keskenään ja määrätään, että toisella pitää olla tarjolla sata tuotetta ja toisella tuhat.

Nieminen myös muistuttaa, että kilpailu postialalla on ollut mahdollista jo pitkään. Aiemmin kilpailijoiden on kuitenkin pitänyt toimia Postin kanssa samoilla ehdoilla. Niemisen mukaan valtion pitääkin huolehtia siitä, että postialalla kilpaillaan vastaisuudessa mahdollisimman tasapuolisesti.

Paljon riippuu Niemisen mukaan nyt Postin pääomistajasta, Suomen valtiosta.

Jos lisääntyvä kilpailu heikentää Postin toimintaedellytyksiä, on hallituksella Niemisen mukaan kolme mahdollisuutta.

Hallitus voi päättää joko heikentää tai tukea haja-asutusalueiden postipalveluita. Esimerkiksi Norjassa valtio ostaa postilaitokselta kannattamattomien alueiden yleispalvelun.

- Tätä taloudellista tilannetta kun katsoo, niin epäilen, että maan hallitus ei ole halukas rahalliseen tukeen.

Yksi vaihtoehto on Niemisen mukaan pistää Posti pörssiin tai myydä se. Tämäkään ei tosin vapauta valtiota postipalveluiden hoitamisen velvoitteesta.

- EU:n kolmannen postidirektiivin mukaan yleispalveluiden haltijalla on mahdollisuus hakea rahoitusta kannattamattomien alueiden palveluiden hoitamiseen. Luulen, että yleispalveluita hoitava yksityinen yrityskin hakisi tätä tukea valtiolta.

Teki siis niin tai näin, Suomen hallituksen pitää jollain tavalla pystyä ratkaisemaan, miten huolehditaan postipalveluista harvaan asutussa maassa.

- Siinä riittääkin pohdittavaa, Nieminen sanoo.

Postialalta on kadonnut viime vuosina tuhansia työpaikkoja. Nieminen arvelee mylläkän vielä jatkuvan, vaikka jättimäisten yt-neuvotteluiden aika tuntuu ainakin hetkeksi tauonneen.

Nieminen ymmärtää Postin tarpeen kehittää toimintojaan. Hän sanoo, että PAUn jäsenet suhtautuvat myönteisesti uusiin ideoihin ja työskentelytapoihin. Muutoksen ei kuitenkaan haluta tapahtuvan työehtoja heikentämällä.

Niemisen edeltäjä Esa Vilkuna ilmoitti viime vuoden keväällä yllättäen jättävänsä tehtävänsä PAUn johdossa. Julkisuudessa Vilkuna perusteli eroaan tehtävän raskaudella. Alalta jatkuvasti kaikkoavat työpaikat ja yt-neuvotteluiden suma kuluttavat myös ay-pomoa.

Nieminen ei koe työtään erityisen raskaaksi.

- Kaikki työ on omalla tavallaan raskasta. Nautin tästä työstä erittäin paljon ja saan siitä voimaa. Olen myös hyvä jättämään asioita taakseni, enkä jää vatvomaan menneitä.

Työssäjaksamista edistää hyvä työyhteisö. Nieminen kehuu vuolaasti PAUn henkilökuntaa, jota ilman puheenjohtaja ei voisi pestiään hoitaa. Myös kentän tuki on tärkeää.

- En unohda hetkeksikään sitä, kenelle teen töitä.

Puheenjohtajana Nieminen on kiertänyt ahkerasti työpaikoilla. Suomen jokaiseen kolkkaan ulottuvilla työmatkoilla kotimaakunta Keski-Suomi on oivallinen tukikohta.

Nieminen on syntynyt Jyväskylän maalaiskunnassa ja kasvanut Korpilahdella. Lukion Nieminen kävi Jyväskylässä, jossa hän asui kunnes lähti opiskelemaan oikeustiedettä Rovaniemelle.

Keski-Suomi on tullut tutuksi paitsi asuinpaikkana, myös kunnallispolitiikan kautta. Nieminen valittiin 21-vuotiaana Korpilahden kunnallisvaltuustoon SDP:n listoilta. Hän istui Korpilahden valtuustossa vuoden 2009 kuntaliitokseen asti ja siitä eteenpäin uuden Jyväskylän valtuustossa vuoteen 2012 asti. Nykyään kaupungin luottamustehtäviä ovat Jyväskylän Energian ja Jyväskylän Voiman hallituspaikat.

Politiikkaan lähteminen oli yhteiskunnallisesti virittyneen kodin kasvatille itsestäänselvyys.

- Minusta pitää ennemmin perustella se, miksi joku ei lähde ehdolle.

Kunnallispolitiikka loi Niemiselle hyvän pohjan ammattiyhdistyspomon hommiin. Tutuksi tulivat laajoihin asiakokonaisuuksiin perehtyminen nopealla tahdilla sekä tiukat neuvottelut.

Neuvottelijana Nieminen itseään ennen kaikkea pitääkin. Kun häneltä kysyy, millainen tunnelma jäi postialalle hyväksytystä sopimuksesta, vastaus on sama kuin jokaisen neuvottelun jälkeen.

- Ei sitä koskaan ihan täysin tyytyväinen ole.

Hätäisin voisi kuvitella, että jatkuva tyytymättömyys kielii hankalasta luonteesta. Kokeneet neuvottelijat ovat kuitenkin vakuuttaneet Niemiselle, että tyytymättömyys kertoo hyvistä neuvottelutaidoista. Hyvälle neuvottelijalle jää nimittäin aina vähän jotain hampaankoloon.

Postialan sopimus on voimassa ensi vuoden lokakuulle. Sitten käydään taas neuvottelupöytiin.

Nieminen ei povaa syksystä helppoa, jos työmarkkinoilla mennään pakkolakien painamalle liittokierrokselle. Se on hänen mukaansa kuitenkin nähty, että vääntö yhteiskuntasopimuksesta ei hajottanut ay-liikettä, vaan päinvastoin.

Postialalle tuli lakon aikana runsaasti tukea kannanottoina ja lakkovalmiutena muilta SAK:n ammattiliitoilta.

- En ole koskaan urani aikana nähnyt ammattiyhdistyskenttää näin yhtenäisenä. Tämä syksy on opettanut, mitä solidaarisuus todella merkitsee.

Heidi Nieminen

Viime vuoteen asti korpilahtelainen

Syntynyt 1979 Jyväskylän maalaiskunnassa. Piti kirjansa Korpilahdella vuoteen 2014 saakka, jolloin valittiin PAU:n puheenjohtajaksi.

On työskennellyt ammattiliitto PAU:ssa vuodesta 2006 lähtien, ensin lakimiehenä ja vuodesta 2009 liittosihteerinä. Työskenteli 2008­­-2009 Jyväskylän te-toimistossa lakimiehenä.

Asuu Helsingissä. Remontoi parhaillaan miehensä kanssa omakotitaloa Vihdissä.

Harrastaa ratsastamista ja luonnossa liikkumista. Kotona kiireisenä pitävät 10-vuotias Tintti-hevonen ja 1,5-vuotias Inna-koira.

Tarja Kovanen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi